X37B sukkula |
Mystinen AREA-51 on tietenkin yksi asioista, jotka herättävät jatkuvasti mielenkiintoa tekniikasta kiinnostuneiden ihmisten mielissä. Kun sen historiaa tarkastellaan, niin viimeinen lentokone, joka on virallisesti lentänyt sen alueella ensilentonsa on F-117, jollainen ammuttiin alas Serbian taivaalla Jugoslavian sodan aikaan. Tuo kone on poistunut käytöstä, ja ne on yhtä lukuun ottamatta varastoitu AREA-51:een. Kyseessä on siis kevyt pommittaja, jonka tehtäviin kuului aikoinaan vihollisen komentokeskusten sekä muiden tärkeiden kohteiden tuhoaminen.
Tuo kone on tietenkin STEALTH-tekniikaltaan vanhentunut, joten se on katsottu parhaaksi poistaa palveluksesta. Kuitenkin legenda siitä, että J-SOC eli Joint Special Operation Command käytäisi noita koneita salaa joissakin tehtävissä elää edelleen, ja onhan niissä tietenkin kapasiteettia, jos vaikka joitakin huumekauppiaita halutaan poistaa elävien kirjoista. Se asia että F-117 “Nighthawk” oli viimeinen kone, jota on kone lennetty tuolla alueella kertoo samalla siitä, mihin suuntaan ilmailu on menossa.
Se että kukaan ei ole noista lentokoneista enää puhunut kertoo siitä, että ollaan siirtymässä kauko-ohjattuihin järjestelmiin, joiden lentäjää ei vaaranneta operaatioissa. Samoin erilaisten X-37B:n kaltaisten avaruusaluksiin tai lentokoneisiin, jotka kykenevät nousemaan myös Maapalloa kiertävälle radalle. Tuollaiset integroidut avaruusase-järjestelmät kykenevät toimimaan hyvin suurella alueelle, ja niiden suuri lentokorkeus takaa sen, että näihin välineisiin ei kovin helposti osu, eikä tavallinen tykki kanna tuonne Maata kiertävälle radalle, mutta välillä kysytään paljon sitä, että miksi noita laukaisuja ei havaita muualta.
Ensinnäkin X-37B on niin pieni, että se voidaan ampua kiertoradalle vaikka Trident-ohjusten kärjessä, mikä takaa sen, että tuollaisen koneen lähtöä ei havaita. Tuolloin lähtö tapahtuu sukellusveneeseen sijoitetulla ohjuksella ammutaan kiertoradalle tuollainen pienikokoinen avaruussukkula. Vaikka X-37B on kuvattu nimenomaan Atlas-raketin kärjessä, niin sitä voidaan käyttää myös muissa avaruusraketeissa sekä ohjuksissa. Eli se voidaan laukaista kaukaa aavalta mereltä, ja suunnata sitten lentämään kohteen kautta kulkevaa rataa, jolloin kyseinen alus voisi joko kuvata sitä, tai tietenkin se voi myös pommittaa tuota kohdetta esimerkiksi kineettistä energiaa käyttävillä ammuksilla.
Nuo ammukset sitten voidaan valmistaa rautanauloista, joita vain laukaistaan maan ilmakehään, missä ne sulavat kitkan voimasta metallisiksi pisaroiksi. Tuollainen kineettinen ammus on todella vaarallinen, koska noin 20 000 kilometriä tunnissa kohteeseen osuva esine pitää sisällään todella paljon törmäysenergiaa. Mutta kuitenkin vielä suurempi painoarvo on sitten etäohjatuilla taistelukoneilla, joiden käyttö ei vaaranna lentäjän henkeä. Kuitenkin kaikkein mielikuvituksellisimmat hävittäjäkoneiden tulevaisuudenkuvat liittyvät neurologiaan sekä neurofysiatriaan.
Noissa uusissa järjestelmissä lentäjien aivot liitetään EEG-laitteen avulla UCAV:n tietokoneisiin. Tuolla tavoin sitten saadaan aikaan “cyborgi”, jota voidaan lentää aivosähkökäyrän välityksellä, niin että tuo laitteisto liitetään lentäjän kypärään, ja sitten WLAN:in avulla tuo aivosähkökäyrä ohjataan tietokoneen keskusyksikölle, joka dekooderin avulla muuttaa aivoista peräisin olevan sähkökäyrän sellaiseen muotoon, että lentokoneen tietojenkäsittely-laitteisto ymmärtää nuo komennot, niin se sitten saa aikaan erittäin nopean reagointikyvyn. Ja jos tuo laitteisto kommunikoi vastavuoroisesti lentäjän kanssa aivokuoren stimulaatiota käyttäen, niin silloin siitä voidaan puhua siitä, että kone ja ihminen ovat yhtä, mikä luo eteen sellaisen kuvan, missä vastassa on täydellisen sulautettu järjestelmä, jossa kone sulautuu ihmiseen, kuin se olisi hänen ruumiinsa osa.
Toisaalta voidaan ajatella sellaista laitteistoa, missä tuo tietokone on liitetty esimerkiksi jonkun petolinnun tai hyönteisen aivoihin, ja silloin tietenkin edessä olisi hyvin erikoinen projekti, missä noita hermosoluja ruokitaan ravinne-nesteellä, kun niitä elätetään mikrosirun pinnalla. Tai oikeastaan tässä täytyy minun taas ryhtyä kirjoittamaan asiaa, minkä olen miljoona kertaa esitellyt. Eli nuo petolinnun aivot voitaisiin liittää sydänkeuhkokoneeseen, minkä kautta kierrätetystä verestä ne saavat sitten tarvitsemansa hapen ja ravinteet. Toki tällainen toiminta voisi olla eläinrääkkäystä.
Nuo linturaukan aivot voidaan sitten liittää EEG-kojeeseen, jonka kautta ne sitten kommunikoivat prosessorin kanssa. No tämä kyllä sitten varmaan on kyllä eläinrääkkäystä. Kun keskustellaan siitä, että millaisia asioita tällaisessa tukikohdassa saatetaan tehdä, niin joskus olen kuullut sellaisesta mahdollisuudesta ikään kuin vitsinä, että osassa noista kuvista, jotka on esitetty lautasmainen ilmalaiva, niin silloin on joku kertonut vitsin, että tuollainen “alienin avaruusalus” eli UFO kyllä osaisi varmaan tasapainotella jonkun kuorma-auton päällä, niin että se voisi esittää tällaista lautasmallista ilmalaivaa. Mutta tämä tietenkin on vain sellaista pohdintaa, mikä käsittelee sitä, mitä tuolla salaisissa tukikohdissa voisi tapahtua.
http://metsantarinoita.blogspot.fi/
Comments
Post a Comment