Skip to main content

Elokuvaohjaaja John Carpenter loi elokuvissaan mallin, missä rikollisille annetaan kokonainen valtio


Jokainen meistä tuntee nimen John Carpenter, joka on luonut ohjaamiinsa elokuviin mielenkiintoisen
yhteiskunnallisen laboratorion, missä sitten voidaan testata sitä, kuinka suuren ongelman voi joku alue saada aikaan. Noissa hänen ideoimissaan elokuvissa kokonaiset kaupungit jätetään rikollisten käsiin, ja tietenkin voidaan olettaa, että niissä muodostuisi paljon vaarallisempia sekä väkivaltaisempia jengejä, kuin paikoissa missä poliisi voi puuttua noiden ihmisten tekemisiin. Tuolloin jengien aiheuttama ongelma sitten paisuisi kuin sieni, ja se saattaisi aiheuttaa sen, että tällaisilla gangstereilla olisi lopulta käytössään ydinpommeja, ja vaikka jengit eivät alkuun vaarallisia olisikaan, niin niistä todellisuudessa ehkä muodostuisi erittäin kunnianhimoisia joukkioita, jotka saattavat aiheuttaa vakavia uhkia kansalliselle turvallisuudelle.


Kun jengien jäsenillä ei ole mitään menetettävää, niin silloin he voivat ryhtyä epätoivoissaan vaikka rynnäkköön jotain ydinasetukikohtaa vastaan, jotta he saisivat sitten käsiinsä aseita, joilla he voisivat pakottaa hallituksen polvilleen. Näet epätoivo antaa suuren voiman, eli jos vaihtoehdot ovat todella vähissä, niin silloin ihminen kykenee yli-inhimilliseen suoritukseen, ja jos palkintona on päästä kunnon terveydenhuollon pariin sekä käydä ravintolassa sekä pois tuollaisesta paikasta, missä vallitsevat viidakon lait, niin ihminen kyllä pystyy vaikka mihin. Tuossa mielikuvituksellisessa tilanteessa sitten voidaan ajatella, että noiden jengien jäsenillä ei muuta ajatusta ole, kuin kaivaa tunneli kaupungista pois, ja yrittää rynnäkköä johonkin sotilastukikohtaan tai johonkin virastotaloon, missä he voisivat yrittää pyyhkiä rikosrekisterinsä pois.


Kun puhutaan toimintaelokuvien klassikoista, niin tietenkin tulee heti mieleen elokuva nimeltään, “Pako New Yorkista” (Escape From N.Y, 1981) ja sen jatko-osa “Pako L.A:sta”(Escape From L.A 1996). Noissa elokuvissa valtavia kaupunkeja on muutettu maksimoidun turvallisuuden vankiloiksi, joihin rikolliset laitetaan istumaan keskenään. Tuollaiset vankilat saattavat vaikuttaa erittäin mukavilta ratkaisuilta, mutta kun noita mielikuvituksen luomia laitoksia hiukan lähemmin tarkastellaan, niin niistä ei kovin montaa hyvää sanaa jää sanottavaksi.


Jos joku valtio oikeasti tekee niin, että se laittaa rikollisia johonkin kaupunkiin ilman valvontaa, niin tuloksena on sellainen tilanne, missä tuollaiseen paikkaan syntyy hyvin helposti sellainen vastarinta- tai terroristien pesäke, mikä saattaa koitua koko yhteiskunnan tuhoksi, koska vaikka alkuun tilanne olisi loistavasti hallinnassa, niin ihmismieli on hyvin monimutkainen väline, joka kyllä keksii keinot paeta tuollaisista paikoista. Vaikka nuo laitokset olisivat kuinka hyvin vartioituja tahansa, niin tietenkin jos käytössä on suuri väkimäärä, voi tuollainen yhdyskunta vaikka kaivautua pois kyseisestä vankilasta ihan pelkkiä lapioita käyttäen, ja tuolloin tietenkin tulee eteen sellainen käsitys, että ihminen haluaa aina elää, ja jos motivaatio on tarpeeksi suuri, niin silloin hän kaivaa tunnelin ulos tuollaisesta paikasta vaikka paljain käsin.


Yksi motiiveista sitten tietenkin on kosto niille, jotka ovat henkilön tuonne lähettäneet, ja sitten tietenkin tulee mieleen se, että joku saattaisi sitten nostaa tuollaisen ryhmän vihan hallitusta kohtaan niin kovaksi, että he haluavat lähteä kaivamaan tuollaista tunnelia, jonka kaivaminen voi sitten kyllä viedä hengen noilta kaivajilta, jotka haluavat vapauteen.

Kun ajatellaan esimerkiksi kaupungin ottamista vankeinhoidon käyttöön, niin tietenkin noiden talojen lunastaminen olisi valtavan suuri rahanmeno, mikä tietenkin sitten pitää suhteuttaa siihen, että jokaiseen asuntoon pitää silloin tehdä ratsia, jotta nuo henkilöt eivät saisi käyttöönsä aseita. Mutta tietenkin heille voidaan niitä pudottaa lentokoneista, ja sitten voi olla vaarana se, että tuosta alueesta tulee maailman suurin aseiden muuttokeskus, jonka tiloissa voi kuka vain sitten muuttaa mitä hyvänsä aseita sarjatulta ampuviksi, ja tietenkin myös palopuheiden pitäminen kävisi tällaisessa vankilaksi muutetussa kaupungissa erittäin helposti, ja kaikki sellaiset yhteiskunnan vastaiset polemiikit varmasti ottaisivat siellä tulta, mikä saisi koko väestön muuttumaan radikaaleiksi.

Jos tuollaista “Pako New Yorkista”- elokuvasta tuttua vankilaa lähdetään oikeasti rakentamaan, niin silloin toimitaan samalla periaatteella kuin Keisari Hadrianus, joka rakensi tuon kuuluisan muurin nykyisen Skotlannin rajalle, jolla hän aikoi pitää barbaarit pois Rooman maaperältä. Kuitenkin tuo muuri sai aikaan sen, että keisarin vastustajat pääsivät sen yli turvaan, ja silloin Rooman käsi ei heitä saanut kiinni, joten silloin tietenkin he saattoivat tuon muurin takana järjestäytyä, ja nostaa uusia voimia keisaria vastaan.


Kun puhutaan valvomattomista vankiloista, niin niissä sitten käy usein niin, että tuollaiseen paikkaan alkaa muodostua uusi rikollisten ryhmä, joka saattaa sitten muodostua uhaksi koko valtiolle. Vaikka tuollainen maa-alue on todella pieni, niin sinne voi silti muodostua rikollisjoukkoja, jotka voivat aiheuttaa todella pahoja ongelmia koko yhteiskunnalle, eli he voivat sitten tehdä sellaisia asioita, joita kukaan ei varmaan koskaan edes osannut kuvitella voitavan tehdä. Eli ne voivat tarjota vaikka terroristeille turvapaikkaa, tai sitten kätkeä rikollisten rahoja tai muuta ryöstösaalista tuolle alueelle.


Jos joku kaupunki tai muu alue sitten eristetään muusta valtiosta, niin silloin tilanne on sama, kuin näille rikollisille annetaan käyttöön oma valtio, missä he voivat sitten varustautua uusilla aseilla. Mikäli tuollainen erittäin väkivaltaisten rikollisten ryhmä sitten jätetään tuonne kuvitteelliseen kaupunkiin, niin silloin tietenkin on olemassa sellainen yhteiskuntatieteisiin sekä sosiaalipsykologiaan kuuluva ajatusmalli,  jonka mukaan yhteiskunta pyrkii aina järjestäytymään, ja luomaan kollektiivisen toimintamallin. Ja tuolloin sitten voidaan tuollaista John Carpenterin luomaa rikollista kaupunkia pitää eräänlaisena laboratoriona, missä testataan yhteiskunnallista toimintamallia sekä näiden teorioiden paikkansapitävyyttä sellaisessa ympäristössä, missä on joukko erittäin vaarallisia rikollisia.

Eli noin varmistetaan se, että tuollaisesta paikasta tulee varmasti vielä pahempi ongelma, kuin mitä tuollaiset jengit muuten olisivat. Eli kun poliisi ei noiden ihmisten toimintaan puutu, niin silloin heidän päässään alkavat liikkua astetta suuremmat ajatukset, kuin mitä aikaisemmin. Ja jos tuossa paikassa olisi esimerkiksi huono terveydenhoito sekä hygienia, niin se sitten ajaa tuollaisia muuten epäpoliittisesti yhteiskuntaan asennoituvia henkilöitä muuttumaan radikaaleiksi toimijoiksi, jos heille vain joku ryhtyy pitämään palopuheita, ja mitäpä muuta huvia tuollaisessa paikassa olisikaan, kuin kuunnella poliittisia agitaattoreita. He sitten varmaan osaisivat käyttää tällaisia olosuhteita hyväkseen.

https://pimeakronikka.blogspot.fi/

Comments

Popular posts from this blog

New AI-based operating systems revolutionize drone technology.

"University of Missouri researchers are advancing drone autonomy using AI, focusing on navigation and environmental interaction without GPS reliance. Credit: SciTechDaily.com" (ScitechDaily, AI Unleashed: Revolutionizing Autonomous Drone Navigation) The GPS is an effective navigation system. But the problem is, how to operate that system when somebody jams it? The GPS is a problematic system. Its signal is quite easy to cut. And otherwise, if the enemy gets the GPS systems in their hands, they can get GPS frequencies. That helps to make the jammer algorithms against those drones. The simple GPS is a very vulnerable thing.  Done swarms are effective tools when researchers want to control large areas. The drone swarm's power base is in a non-centralized calculation methodology. In that model, drones share their CPU power with other swarm members. This structure allows us to drive complicated AI-based solutions. And in drone swarms, the swarm operates as an entirety. That ca

Hydrogen is one of the most promising aircraft fuels.

Aircraft can use hydrogen in fuel cells. Fuel cells can give electricity to the electric engines that rotate propellers. Or they can give electricity to electric jet engines. In electric jet engines. Electric arcs heat air, and the expansion of air or some propellant pushes aircraft forward. Or, the aircraft can use hydrogen in its turbines or some more exotic engines like ramjets. Aircraft companies like Airbus and some other aircraft manufacturers test hydrogen as the turbine fuel.  Hydrogen is one of the most interesting fuels for next-generation aircraft that travel faster than ever. Hydrogen fuel is the key element in the new scramjet and ramjet-driven aircraft. Futuristic hypersonic systems can reach speeds over Mach 20.  Today the safe top speed of those aircraft that use air-breathe hypersonic aircraft is about Mach 5-6.   Hydrogen is easy to get, and the way to produce hydrogen determines how ecological that fuel can be. The electrolytic systems require electricity, and electr

The neuroscientists get a new tool, the 1400 terabyte model of human brains.

"Six layers of excitatory neurons color-coded by depth. Credit: Google Research and Lichtman Lab" (SciteechDaily, Harvard and Google Neuroscience Breakthrough: Intricately Detailed 1,400 Terabyte 3D Brain Map) Harvard and Google created the first comprehensive model of human brains. The new computer model consists of 1400 terabytes of data. That thing would be the model. That consists comprehensive dataset about axons and their connections. And that model is the path to the new models or the human brain's digital twins.  The digital twin of human brains can mean the AI-based digital model. That consists of data about the blood vessels and neural connections. However, the more advanced models can simulate electric and chemical interactions in the human brain.  This project was impossible without AI. That can collect the dataset for that model. The human brain is one of the most complicated structures and interactions between neurotransmitters, axons, and the electrochemica