Visions of bright future

Draken kaava N  Linnunradalla elävien sivilisaatioiden määrä, joiden arvioidaan pystyvän viestimään minä hetkenä tahansa ja R*  on Linnunradalla syntyvien tähtien määrä vuodessa f p  on niiden tähtien osuus, joilla on ympärillään planeettoja n e  on keskiarvo niiden planeettojen määrästä aurinkonsa ympärillä, joille voisi kehittyä elämää f l  on todennäköisyys kuinka monelle edellä mainitulle planeetalle voisi syntyä elämää f i  on todennäköisyys miten usein syntynyt elämä edelleen kehittyy älylliseksi elämäksi f c  on todennäköisyys moniko älyllisestä elämästä edelleen kehittää tähtien väliseen viestintään tarvittavaa tekniikkaa ja on halukas käyttämään sitä yhteydenottoon toisten lajien kanssa.  L  on edellä mainitun kaltaisen teknologisesti kehittyneen sivilisaation odotettu elinikä Draken käyttämät arvot yhtälölle olivat vuonna 1961: R*  = 10/vuosi f p  = 0,5 n e  = 2 f l  = 1 f i  =  f c  = 0,...

Zeta Aurigaen kuvitteellinen planeetta David Hardyn maalauksessa Maailman kuuluisimpiin todenäköisyyslaskentaan kuuluvista yhtälöistä  on nimeltään Fermin paradoksi tai  tarkemmin sanottuna Draken yhtälö. Moderni versio tuosta kaavasta mikä käsittelee vieraan älyllisen sivilisaation kohtaamisen mahdollisuutta voidaan laskea siten, että kaikkien tähtien määrä, millä varmasti on ympärillään älyllistä elämää ylläpitäviä planeettoja jaetaan kaikkien tunnettujen tähtien määrällä ja rajauksena jokaisessa laskussa tietenkin on se, että kaikki mukaan otettavat tähdet ovat vähintään viiden miljardin vuoden ikäisiä. Ja tuolloin jakoviivan päälle tulee sitten tietenkin luku yksi, koska Aurinko on ainoa tähti, minkä ympärillä on varmasti älyllistä elämää. https://fi.wikipedia.org/wiki/Draken_kaava Tai sitten tietenkin tuota jakoviivan alla olevaa lukua voidaan hiukan pienentää sillä, että tähtien määräksi määritellään niiden tähtien määrä, jonka etäisyys meidän auringostamme ...