Skip to main content

Posts

Showing posts with the label hallitseminen

Pohdintaa Preussin armeijan kenraalimajurista nimeltään Carl Philipp Gottlieb von Clausewitz sekä hänen ajastaan sekä pelosta (Pelko on hyvä aihe, millä voi aina ratsastaa, ja aina löytyy asia, mikä pelottaa jotain tahoa maailmassa).

Pelko on asia, millä voidaan aina tehdä vähän rahaa. Kun ihmisille tarjotaan turvallisuutta, niin samalla turvaa tarjoavat yritykset tienaavat miljoonia tai oikeastaan miljardeja dollareita tai euroja, kun ihmisille myydään turvatuotteita. Jotta linjakas länsimainen kuluttaja sitten saa kaiken haluamansa turvan, niin tietenkin hänellä pitää olla linjakas tietokone, joka sitten tietenkin pitää varustaa kahden vuoden erityisellä lisämaksullisella turvatakuulla ja virustorjuntaohjelmalla, joka sensuroi netistä kaiken sen, mitä tietokoneen omistajan ei katsota turva-alan yhtiöiden toimesta olevan soveliasta nähdä. Ja tuo erityinen vakuutus tietenkin otetaan siltä varalta, että ihminen sattuu pudottamaan tuon kalliin koneensa. Eli kova pornografia lähtee tietenkin ruudulta tuolloin täysin, mutta tietenkin ase- tai sotilasalan yhtiöiden kotisivut ovat sellainen paikka, missä länsimaisen ihmisen toivotaan aina käyvän. Sieltä sitten saa tasokkaita pistooleita tai muita vastaavia aseita, ...

Haluaako kukaan olla egyptin ensimmäinen faarao? Mietelmä siitä miten Egyptin yhdistäjä Narmer perusteli valtaansa 3100 ennen ajanlaskumme alkua

Oletteko koskaan katsoneet sellaisia elokuvia kuin "Total Recall", missä vallankäyttäjät hallitsevat ihmisten käytöstä sekä asennettua valtaan säätelemällä esimerkiksi jonkun kuvun sisällä olevan ilman happipitoisuutta. Tuo sama teema toistuu monissa kirjoissa sekä filmeissä, missä sitten yleensä ihmisten elämälle välttämättömien aineiden säätelyllä pelotellaan ihmisiä olemaan aivan hiljaa asioista, jotka eivät hänelle mitenkään kuulu, tai ainakaan tuollaiset ajatukset kannattaa jättää omaan arvoonsa. Kuitenkin eräät kirjat kuten jo aikaisemmin esittelemäni Stanislaw Lemin "Nuha" saa aikaan vilunväreitä, ja siinä kuvattu maailma voisi sitten olla nykyään todellisuutta esimerkiksi Pohjois-Koreassa, missä ainoa sallittu mediaväline on seinillä olevat valtavat mediaruudut, joista kansalle syötetään tietoja, joita johtajat haluavat heidän tietävän. Kuitenkin tieto voi olla oikeaa tai väärää, ja meidän aivomme eivät tuota sitten oikeastaan käsitä. Tuossa malliss...