Visions of bright future

Monissa saduissa on niin sanottuja "piiloviestejä", joiden tarkoitus on varoittaa ihmisiä väärästä. Piiloviesti ei välttämättä ole tarkoituksellisesti tehty, vaan se voi liittyä itseensä tarinaan, mikä voi tehdä siitä sellaisen, että sitä voidaan käyttää esimerkiksi kasvatuksen tukena. Ja kun asiaa tarkemmin mietitään, niin monet sadut on ilmeisesti kirjoitettu kasvatukselliseen tarkoitukseen. Samoin romaanit sekä novellit ovat nykyaikaisia satuja, joita on kirjoitettu sekä aikuisille että lapsille. Sadut ovat siis oikeastaan eräänlaisia visioita, joiden kautta ihminen ikään kuin ammentaa ensimmäisen kokemuksen siitä, mitä voi maailmassa olla, jos vain tekniset valmiudet vision toteuttamiseen olisivat kunnossa. "Esimerkiksi Lumikki ja Seitsemän kääpiötä" on kirjoitettu varoittamaan siitä, että kuka tahansa saattaa olla erittäin salakavala, ja jopa lähipiiriin kuuluva henkilö saattaa olla perheenjäseniään kohtaan väkivaltainen sekä vaarallinen. Tuossa tarinassa ...

Castle-Romeo testin sienipilvi kohoaa pilvien läpi 27.3.1954  Kun ajatellaan tilannetta, missä ilmakehässä räjäytetään vetypommi, jonka tulipallon lämpötila nousee useiiin miljardeihin celsiusasteisiin, niin silloin tietenkin on monilla ihmisillä mielessään sellainen asia, että mitä jos tuosta räjähdyspisteestä lähtee jokin saastepilvi etenemään asutuskeskuksia kohti. Kun puhutaan sellaisista multivaiheistetulla fuusiomekanismilla varustetuista FFF (Fissio Fuusio Fissio) räjähteistä, missä vetypommin litium tai mitä fuusiovaihetta nyt käytetäänkään on ympäröity luonnonuraanilla, jossa sitten tapahtuu toinen fissioräjähdys, kun fuusiossa vapautuvat neutronit muuttavat tuon luonnonuraani eli isotooppi U-238 atomit plutoniumiksi, niin silloin fuusiomateriaalin synnyttämä  tulipallo painuu kasaan uudelleen. Tuo tehostaa fuusiota erittäin paljon, ja sen takia FFF-aseet ovat niin kauhean voimakkaita. Samoin sellainen rakenne missä fissiomateriaali on sijoitettu fuusiomateri...

Stanislaw Lemin kirja ”Kyberias” on melko hyvää luettavaa kaikille ihmisille, eikä vähintään niille, jotka haluavat kouluttautua insinööreiksi. Siinä kuvaillaan sarkastisen humoristisesti sitä, mitä tapahtuu, jos insinööri tekee virhearvion työssään. Itse pidän parhaana esimerkkinä tästä kyseisen novellikokoelman kolmanneksi viimeistä kirjaa, jossa keksijä eli kirjan päähenkilö Trurl rakentaa ”laatikon”, millä eräs kuningas voisi hallita maailmaa. Tuossa kirjoitelmassa, jonka Lem aikoinaan kirjoitti, tarkoitti tuo "laatikko" ehkä jotain simulaattoria tai vastaavaa, joten Lem ikään kuin ennusti nykyaikaisen peliarkkitehtuurin synnyn jo kauan ennen ensimmäisiä tietokonepelejä. Tuo laatikko sitten paljastuu sellaiseksi, että siinä olevat oliot ovatkin eläviä, ja tuo kuningas sitten käy ikään kuin oikeaa sotaa sekä hallitsee maailmaa. Tuossa sarkastisessa tarinassa kerrotaan tilanteesta, missä keksijä unohtaa saavansa tehtävän kuninkaalta, ja itse ajattelen tilanteesta, että...