Visions of bright future

Maapallo satelliitista kuvattuna (Kuva ESA (Airbus)) Kun ajatellaan esimerkiksi SETI (Search For Extraterrestrial Intelligence) ohjelman määrittelemää supersivilisaatiosta, eli tuossa määritelmässä sivilisaation taso määritellään sen mukaan, miten monta prosenttia keskustähden energiasta tuo älyllinen olio kykenisi hyödyntämään. Supersivilisation määritelmä olisi silloin se, että sivilisaatio kykenisi tuottamaan 70-80% keskustähden tuottamasta energiasta. Tuo määrä saattaa vaikuttaa hyvin suurelta, mutta itse olen sitä mieltä, että ehkä tulevaisuudessa voimme hyödyntää oman aurinkomme tai jonkun muun aurinkokunnan keskustähden kehittämää energiaa 100 % hyötysuhteella. Mutta se miten tuon tempun teemme ei ole mitenkään erityisen vaikea tai monimutkainen. Riittää että aurinkokunnan keskusaurinko peitetään aurinkopaneeleista valmistetulla pallolla, ja sitten tuon pallon avulla kerätään sen kaikki säteilyenergia talteen. Tuollainen jättimäinen  pallo voidaan valmistaa ohuista ...

Onko tämä se, mitä Vonnegut kirjassaan Gálapagos kuvaa? Päivän kirja-arvostelu koskee kirjaa, josta olen hiukan tässä sitten puhunut. Aiheena on Kurt Vonnegutin Galápagos, jossa ihminen ikään kuin muuttuu humanoidiksi itselleen. Tuo kirja jossa ihmisen munasolut ikään kuin tuhoutuvat erään bakteerin ansiosta on henkeäsalpaava kuvaus siitä, mitä voi tapahtua, jos evoluutio on suotuisa. Kun puhutaan noista kaukaisista saarista, niin esimerkiksi muutamat evoluutioteoreetikot ovat verranneet niitä kosmokseen, ja ikään he ovat ikään kuin leikiteleet ajatuksella siitä, mitä tapahtuisi jos ihmiskunta tai ryhmä ihmisiä sitten joskus jäisi ikään kuin loukkuun tuollaiselle autiolle saarelle, jossa heidän ympärillään on vain vettä. Mietittäessä evoluutiota sekä sitä, millainen olisi tuo rotu, mikä eläisi veden ympäröimällä saarella, niin silloin tietenkin kävisi kuten Vonnegutin kirjassa kävi. Eli evoluutio suosisi olentoja, joilla olisi pitkänomainen kallonmuoto ja pienemmät aivot kuin ih...