Hemelnin pillipiiparin kuvituskuvaa Nykyään taas puhutaan siitä, mitä varten valtiolliset yliopistot opettavat veronmaksajien rahoilla esimerkiksi joitakin runonkerääjiä tai kansanperinnettä tutkiva henkilö saa valtiolta palkkaa.Kun mietitään sitä, miten paljon tuollainen runonkerääjä valtiolle maksaa, niin tietenkin kansanrunoutta voidaan ajatella esimerkiksi kansallistunteen herättäjänä, mutta kuten kaikki me tiedämme, niin on erittäin tärkeää puhua myös siitä, mitä jotkut noissa kansantarinoissa esitellyt välineet voisivat olla nykyaikaisten tutkijoiden käsissä, joilla on käytössään moderni huipputeknologia. Esimerkiksi maamme kansalliseepoksessa mainintoja Väinämöisestä sekä hänen hänen suhteestaan maamme kansallis-soittimeen Kanteleeseen. Tuon velhon tai tietäjän käytössä oli maaginen kannel, jonka avulla hän sitten esimerkiksi lauloi Joukahaisen suohon. Kyseinen kohtaus on varmaan yksi Kalevalan kuuluisimmista sekä eniten kuvatuista kohtaamisista, joissa nuori mie...