Haluaako kukaan olla egyptin ensimmäinen faarao? Mietelmä siitä miten Egyptin yhdistäjä Narmer perusteli valtaansa 3100 ennen ajanlaskumme alkua

Oletteko koskaan katsoneet sellaisia elokuvia kuin "Total Recall", missä vallankäyttäjät hallitsevat ihmisten käytöstä sekä asennettua valtaan säätelemällä esimerkiksi jonkun kuvun sisällä olevan ilman happipitoisuutta. Tuo sama teema toistuu monissa kirjoissa sekä filmeissä, missä sitten yleensä ihmisten elämälle välttämättömien aineiden säätelyllä pelotellaan ihmisiä olemaan aivan hiljaa asioista, jotka eivät hänelle mitenkään kuulu, tai ainakaan tuollaiset ajatukset kannattaa jättää omaan arvoonsa. Kuitenkin eräät kirjat kuten jo aikaisemmin esittelemäni Stanislaw Lemin "Nuha" saa aikaan vilunväreitä, ja siinä kuvattu maailma voisi sitten olla nykyään todellisuutta esimerkiksi Pohjois-Koreassa, missä ainoa sallittu mediaväline on seinillä olevat valtavat mediaruudut, joista kansalle syötetään tietoja, joita johtajat haluavat heidän tietävän.

Kuitenkin tieto voi olla oikeaa tai väärää, ja meidän aivomme eivät tuota sitten oikeastaan käsitä. Tuossa mallissa tuon median avulla ihmisille opetetaan, sitä mitä hallitsija sen haluaa oppivan. Opettamisessa tietenkin on kaiken A ja O, kun halutaan valmentaa tulevia sukupolvia tekemään asioita, joita heidän halutaan tekevän, ja siksi meillä on yhteiskunnassa erittäin tarkasti valitut opetusmateriaali. Kun puhutaan siitä, että joku ihminen haluaa vain valtaa, niin silloin tietenkin kaikkein helpoin tapa hankkia oikeuksia, on perustella sitä  sillä, että "näin on aina tehty".

Se että joku asia on ikään kuin iankaikkinen, niin se on ihmisille helpompi "myydä" kuin muutos. Sillä että joku asia on tapahtunut aina ennenkin onnistui vapauttamaan kuninkaat rikosoikeudellisesta vastuusta likimain 4000 vuoden ajaksi, jos ensimmäinen kuningas on ollut Faarao Narmer, joka aikoinaan yhdisti Ylä- ja Ala-Egyptin kauan ennen Ramses II:ta. Tuon jälkeen kaikki kuninkaat perustelivat toimiaan sillä, että se oli kuninkaan viranhoitoon liittyvä asia, joten kansan oli hyvä pitää suunsa kiinni.

Kuitenkin historiaa on väärennetty kautta aikojen, ja ensimmäiset väärentäjät olivat tietenkin egyptiläisen itse. Heidän omat faaraonsa perustelivat voiman käyttöä sillä, että heidän oli Narmerin ajoista lähtien puolustettava maataan sekä kansaansa, koska Narmerin ajoista lähtien ollut tapana, että Faaroa puolusti Egyptiä muiden pahoilta teoilta. Kuitenkin tuo faaraoiden aika on ollut sellainen, että se alkoi Narmerista vaikka hän ei ensimmäinen kuningas kuitenkaan ollut. Narmer kuitenkin yhdisti aikoinaan Egyptin maan, mikä sitten oli Narmerin perustelu sille, että hän sai johtaa Egyptiä, ja että egyptiläisten tuli häntä kumartaa? Tietenkin voidaan sanoa, että historiaa kirjoitetaan aina niin kuin vallanpitäjät haluavat sitä kirjoittajaa. Joten saattaa olla niin, että Narmer yksinkertaisesti kirjoitettu itselleen henkilöhistorian, jossa joku Faarao oli häntä ennen, koska en usko, että hän kuitenkaan halusi olla ensimmäinen kuningas.

Joten suurten myynti miesten tavoin hän sitten loi joukon tarinoita, joissa hänen vanhempiensa tekoja suurenneltiin sekä hänestä itsestään tehtiin myyttinen hahmo. Joten olisiko ollut niin, että nuo Ammon ja kumppanit olivat oikeastaan Narmerin isovanhempia. Ja ensin he sitten olivat ehkä tavallisia johtajia, jotka tietenkin olivat syntyneet ukkosen jyrinästä sekä salaista, jotta heidän sukuaan ei olisi tarvinnut mainita. Tai ehkä Narmerin edeltäjät Skorpioni sekä Ka, jotka on mainittu nolla-dynastian faaraoiden luettelossa olivat joidenkin erämaa-heimojen johtajia, jotka sitten nostettiin Narmerin toimesta hänen edeltäjikseen. Näin saatiin luotua kuva vallan jatkuvuudesta. Myöhemmin nämä aikoinaan tavalliset ihmiset korotettiin jumaliksi, ja kun valtakunnan aika oli kestänyt tuhansia vuosia, niin silloin tietenkin oli perimätieto muuttunut toisenlaiseksi.

Ehkä Ka tai Narmer olivat olleet erämaahan hylättyjä löytölapsia, joista sitten tehtiin jonkun heimon johtajia, koska heillä ei tällöin ollut suhdetta perheeseen, ja tämän takia nämä henkilöt olivat loistavia johtajia. Ja kun heillä ei ollut perheensä tukea, niin heistä pääsi mukavasti eroon. Kun mietitään esimerkiksi Egyptin symboleja, korppikotkaa sekä käärmettä, niin ehkä ne johdattivat jonkun heimon jonkun nolla-dynastian faaraon luokse. Nolla-dynastiaksi sanotaan aikaa n3100 eKr. jolloin Egypti ei vielä ollut yhteneväinen, ja sen viimeinen faarao oli Narmer, joka yhdisti Ylä- ja Ala-Egyptin.

(https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_Egyptin_faaraoista)

Tai kuten tiedämme, niin johtajista tehdään aina hiukan kovempia, kuin mitä he yleensä ovat. Ja ehkä joku sitten keksi tarinan, siitä kuinka korppikotka suojeli lasta levittämällä siipensä sekä käärme asettui hänen ympärilleen, jotta tuon faaraon viha jotain muita kansoja kohtaan oli varmistettu. Totuus on siinä, että korppikotka kyllä lentelee paikallaan olevien ihmisten päällä, ja erämaassa asuneet heimot sitten on noita lapsia ottaneet kyytiin. Tuollainen tapa hylätä ei toivottuja lapsia maastoon oli vielä roomalaisilla. Kuitenkaan egyptiläiset eivät muuten sen kummempia ihmisiä olleet kuin muutkaan, ja tietenkin lasten hylkääminen oli heistä väärin.

Sen takia erämaassa odotteli usein joukko ihmisiä, joita suuresti kiinnosti se, miksi kyseinen lapsi hylättiin. Ja samalla tietenkin varmistettiin se, että tuo henkilö sitten vanhempana vihasi noita kaupunkilaisia aivan oikeasti.  Tai sitten tuo tarina löytölapsesta kehitettiin siksi, että tuleva kuningas ei keskustelisi liikaa vieraiden kanssa, jotta heimolla olisi tarpeeksi vihollisia, jotta sen jäsenillä riitti töitä. Tällöin pitää muistaa sellainen asia, että nuo kuninkaat eivät olleet aivan yksin tuon heimonsa johtajia, vaan heidän ympärillään oli sitten paljon muitakin johtajia, joiden asema riippui siitä, kuinka eristyksissä heimo sitten eleli. Ja ulkoinen vihollinen oli tietenkin tae siitä, että kukaan ei koskaan tullut kyselemään siitä, mihin faarao hänelle maksettuja verorahoja oikeastaan käytti. Jos joku olisi ne kysymykset esittänyt, niin silloin varmasti olisi egypti noussut kapinaan. Tämän takia faaraon kiistattomuus oli hyvin tärkeää, jotta kukaan ei kyseenalaistanut hänen asemaansa.