Kuninkaallisen shakkilaudan tarkoitus oli taata hänen valtansa, sekä peittää ikävät käskyt, joita hän oli antanut joillekin alaisilleen

Kuten huomaatte, niin tämä Paciuksen patsas Helsingissä muistuttaa hiukan shakkipelin lähettinappulaa. Kuninkaallisessa vallankäytössä "lähetti" on kuningasta lähellä oleva upseeri, ja kauimpana hänestä on "torni", mikä tarkoittaa sitä, että tuolla upseerilla on enemmän valtaa kuin hänen lähellään olevilla upseereilla. "Lähetti" itseasiassa vain kuljettaa kuninkaan viestejä, ja torni laittaa ne toimeen. Tornin tunnus on linnantornia muistuttava kuvio patsaan alustassa. "Hevonen" taas on "kuninkaallisessa shakkipelissa" harjoittelevan upseerin tunnus.

Termit "kevyt" ja "raskas" upseeri merkitsevät sitä, kuinka laajat hänen valtuutensa ovat. Yleensä kuningas piti lähinnä olevat upseerinsa heikkoina, ja siksi hän käytti “hevosia” eli harjoittelevia upseereita viestin vientiin lähetille. Pääkaupungissa olevan kapinan taas kuningas itse tuli kukistamaan, tai jos siellä sitten asui joku “torni”, niin tietenkin tieto kuninkaan tahdosta annettiin käskyketjun kautta, jotta kuningas ei joutuisi vaaraan, ja menettäisi suosiotaan kansan parissa. Sen takia käskyt poliittisten vastustajien pidätyksistä annettiin salassa, että ihmiset eivät saisi tietää syytä pidätykseen. Poliittiset vastustajat olivat henkilöitä, joita kuningas pelkäsi, ja jos he olisivat paljastaneet tietonsa ihmisille, niin maassa olisi syntynyt kapinoita, ja hänelle itselleen ikävää tietoa olisi päässyt vuotamaan julkisuuteen. Eikä kuninkaan toki sopinut määrätä myöskään kapinoita kukistettavaksi koska se olisi pilannut hänen nimensä kansan silmissä, joten se työ teetettiin aina jollain ulkomaisilla palkkasotureilla.

Näet kaikki kuninkaan upseerien virat olivat riippuvaisia kuninkaan suopeudesta, ja jos sitten majesteetti, joksi hallitsevaa monarkia kutsuttiin sattui kuolemaan, niin hänen upseerinsa saatettiin surmata. Tuolloin upseerille tehtiin ehdotus, että jos hän vaihtaa nimensä sekä luovuttaa sinettinsä, niin silloin tuon miehen henki saatettiin säästää. Ja tuohon ehdotukseen kuului se, että hänen oli vaihdettava nimensä ja koskaan ei hän saanut entistä virkaansa mainita.  

Jos henkilö suostui tuohon sopimukseen tuo surmaaminen oli symbolista, eli esimerkiksi joku marsalkka ilmoitettiin kuolleeksi, ja hänen kuvansa tuhottiin, jotta kruunun  salaisuudet eivät selviäisi mihinkään. Ja tietenkin hänen oli ymmärrettävä, että tuon sopimuksen rikkominen oli rikos kuningasta kohtaan. Tuolloin marsalkan oli vaihdettava nimensä ja asuttava kaukana pääkaupungista, jos mieli henkensä pitää. Ja tuolloin hän ei koskaan saanut ilmaista muille olevansa tuo entinen marsalkka, koska silloin kuninkaan käsky oli selvä. hänet oli tuossa tapauksessa pidätettävä sekä toimitettava kuninkaallisen tyrmään. Tämän jälkeen majesteetti päätti, mikä oli sopiva rangaistus tuosta teosta. Tieto siitä miten valtaa käytetään tietenkin pelasti kuningasvallan aikaan kuninkaan hengen, ja jatkuvat juonittelut olivat sitten syynä siihen, että olemme siirtyneet kansanvaltaiseen demokratiaan.  

Kansanvaltaisen sen maan poliitikko voi erota virastaan, eikä hänen tarvitse pelätä salamurhaajia. Demokraattisessa maassa ei poliitikon murhaamisesta ole kenellekään mitään hyötyä, koska hänen toimivaltansa ovat joka tapauksessa hyvin rajalliset. Rajallinen valta tietenkin on myös perustuslaillisilla monarkeilla, joiden valta on lähinnä symbolinen valtion edustaminen muissa kuin virallisia sopimuksia käsittelevissä tilaisuuksissa. Kuten perustuslaillinen monarkki ei usein tee oikeastaan muuta, kuin edusta maataan esimerkiksi valtiopäämiesten hautajaisissa, ja varmasti kukaan ei oikeasti heitä pidä muuna kuin tavallisina julkkiksina, joiden tekemiset täyttävät erilaisten lehtien palstoja.

Tätä taustaa vasten voidaan ajatella sitä, että esimerkiksi kuninkaallisten saamat uhkailut tekevät vain hallaa uhkaven kirjeiden tai suullisten uhkausten tekijöille itselleen. Eikä myöskään yhdenkään poliitikon uhkailu ole kovin kannattavaa työtä. Jos uhkauksia esitetään, niin silloin tietenkin poliisi na varmasti katsoo vakaviksi ja sitten tuon henkilön kotona käydään hakemassa aseet pois. Eikä myöskään uhkailu muutenkaan ole mitään kovin järkevää toimintaa, koska jos joku sitten haluaa käyttää tilaisuutta hyväkseen, ja ampua tuon poliitikon jostain muusta syystä, niin sitten tuloksena on varmasti tilanne, missä uhkailija joutuu vastaamaan toiminnastaan poliisiasemalla. Eli tässä sitten taas toistan itseäni, ja kehotan kaikkia olemaan lähettämättä mitään “sydänpostia” yhtään kenellekään, koska se sitten varmasti kostautuu jossain muodossa.

Kun taas mietitään demokraattisen valtion päämiesten murhia, niin vaikkapa Kennedyn veljesten murhista ei mitään hyvää ole seurannut ainakaan “Anti-Castro”-liikkeelle tai palestiinan asialle. Tällä jälkimmäisellä viitataan presidentti Kennedyn veljen Robert Kennedyn murhaan kesken vaalikampanjan vuonna 1968. Demokraattisessa maassa tietenkin puolueet päättävät asioista, ja niiden kautta voi jokainen maamme henkilö sitten hakea itselleen suosiota myös laillisin keinoin. Hän voi mennä mihin tahansa poliittiseen liikkeeseen jäseneksi, ja sitä kautta hän voi puheita pitämällä tuoda omia ajatuksiaan ja arvojaan esille tuossa liikkeessä, ja sitä kautta hakea itselleen kannatusta, millä hän pääsee sitten hakeutumaan eduskuntaan sekä kunnanvaltuustoon.

Mutta tuolloin on hyvä varoa esimerkiksi katuparlamentteja, koska niissä olevat ihmiset eivät välttämättä edes saa vaikkapa ikänsä puolesta äänestää. Ja samalla tietenkin täytyy tuntea oman vaalipiirin rajat, jotta ei mene lupauksia naapurin piiriin jakamaan. Vai mitä pitäisitte tilanteesta, missä vaalien ehdokas lupaisi teollisuustaajamassa lisäystä maataloustukiin, vaikka koko vaalipiirissä ei ole peltoa ollenkaan. Siinä voisi olla hymy herkässä, jos maatalousasiat olisivat pääosassa tuon henkilön vaalikampanjassa, jota käydään Helsingin vaalipiirissä. Sen takia kannattaa aina muistaa se, että kaikki jotka ottavat käteen vaaliesitteen eivät edes asu tuon ehdokkaan vaalipiirissä, ja vain uurnalla annettu ääni ratkaisee vaalien tuloksen.