Skip to main content

Mietteitä siitä kuinka media on maassamme muuttunut.



Kimmo Huosionmaa

Tapaus “Hakkarainen” on taas ollut esillä hieman toisenlaisissa uutisissa, kuin mihin on totuttu. Tämä kuvaa sitä muutosta, mikä mediassa on tapahtunut, ja nimenomaan se, että tästä asiasta puhutaan kuvastaa sitä, että kansanedustaja ei ole enää mikään “kiiltokuvapoika” tai “-tyttö”, jonka pitää olla virheetön. Toki tällainen asia on hiukan kiusallinen sekä kansanedustuslaitokselle että myös tuolle edustajalle itselleen, mutta tietenkin tämä osoittaa sen, että media on alkanut kohdella myös “suuria ja mahtavia” ihmisiä niin, että he ovat aivan tavallisia kuolevaisia.

Kuitenkin joskus olen ajatellut, että tällaisilla valtion johtoa koskevilla uutisilla on saatettu jossain vaiheessa yrittää saada aikaan sensuuria koskevaa lainsäädäntöä sekä myös peitellä vaikkapa korkeiden virkamiesten harjoittamaa korruptiota. Näissä tapauksissa on saatettu joskus menneisyydessä käyttää hyväksi poliisin tiedustelua tällaisen kiusallisen tiedon hankkimiseen.


Ja tietenkin sillä, että kansanedustajista paljastetaan kiusallista tietoa saa aikaan sen, että jotkut henkilöt saattavat alkaa eduskunnassa vaatia sitä, että maahamme asetetaan sensuuri, mikä koskee esimerkiksi henkilön yksityiselämää koskevan tiedon levittämistä. Mieleeni tulee sellainen asia, että olisiko “Tapaus Aarnio” ollenkaan tuomiolla, jos maamme eläisi 1970-luvun median mukaan, vai olisiko tuo tapaus vain sivuutettu olan kohautuksella, koska se “vahingoittaa yleistä luottamusta poliisiin”?


Tässä en tarkoita pelkästään Suomea, vaan esimerkiksi USA:ssa FBI tai joku muu poliisiviranomainen maailmassa on saattanut “Kylmän sodan” aikaan jakaa tietoa lehdille, jotta se saisi aikaan haluamaansa lainsäädäntöä. Ja tässä en sitten viitsi muuten ryhtyä luettelemaan kaiken maailman tiedustelu-ja turvallisuuspalveluja, joiden tehtäviin kuuluu muiden viranomaisten toiminnan valvonta.


Jos tuollainen viranomaisten toiminta politisoituu, niin silloin ne saattavat käyttää aikaansa hankkimalla epäilyttävää tietoa valtion johdosta, ja tuota tietoa sitten voidaan helposti käyttää siihen, että valtiossa aletaan ajaa niitä lakeja, joita poliisin tai tiedustelun esimiehet haluavat säädettävän. Joten tässä sitten voidaan sanoa, että tiedustelupalvelut ovat hyviä renkejä mutta huonoja isäntiä.

Kuitenkin tässä lopulta mietin sitä, että miten monta lähentely- tai jopa vakavaa seksuaalirikosta koskevaa tapausta on maamme historiassa peitelty sillä, että tällainen tieto on valtiosalaisuus? Ja kuinka monta salkkua on kansanedustajien toimesta unohtunut esimerkiksi Shellin baariin?

Samoin mietin että mitä kaikkea nämä hyvin tunnetut ja varakkaat ihmiset ovat tehneet maailmanlaajuisesti. Suomessa nämä asiat ovat olleet melko hyvällä tolalla, mutta kuitenkin esimerkiksi Ahti Karjalaisen alkoholiongelmien peittely on saanut minut miettimään sitä, että mitä esimerkiksi itäblokissa on tapahtunut näiden asioiden kanssa?



Comments

Popular posts from this blog

New AI-based operating systems revolutionize drone technology.

"University of Missouri researchers are advancing drone autonomy using AI, focusing on navigation and environmental interaction without GPS reliance. Credit: SciTechDaily.com" (ScitechDaily, AI Unleashed: Revolutionizing Autonomous Drone Navigation) The GPS is an effective navigation system. But the problem is, how to operate that system when somebody jams it? The GPS is a problematic system. Its signal is quite easy to cut. And otherwise, if the enemy gets the GPS systems in their hands, they can get GPS frequencies. That helps to make the jammer algorithms against those drones. The simple GPS is a very vulnerable thing.  Done swarms are effective tools when researchers want to control large areas. The drone swarm's power base is in a non-centralized calculation methodology. In that model, drones share their CPU power with other swarm members. This structure allows us to drive complicated AI-based solutions. And in drone swarms, the swarm operates as an entirety. That ca

Hydrogen is one of the most promising aircraft fuels.

Aircraft can use hydrogen in fuel cells. Fuel cells can give electricity to the electric engines that rotate propellers. Or they can give electricity to electric jet engines. In electric jet engines. Electric arcs heat air, and the expansion of air or some propellant pushes aircraft forward. Or, the aircraft can use hydrogen in its turbines or some more exotic engines like ramjets. Aircraft companies like Airbus and some other aircraft manufacturers test hydrogen as the turbine fuel.  Hydrogen is one of the most interesting fuels for next-generation aircraft that travel faster than ever. Hydrogen fuel is the key element in the new scramjet and ramjet-driven aircraft. Futuristic hypersonic systems can reach speeds over Mach 20.  Today the safe top speed of those aircraft that use air-breathe hypersonic aircraft is about Mach 5-6.   Hydrogen is easy to get, and the way to produce hydrogen determines how ecological that fuel can be. The electrolytic systems require electricity, and electr

The neuroscientists get a new tool, the 1400 terabyte model of human brains.

"Six layers of excitatory neurons color-coded by depth. Credit: Google Research and Lichtman Lab" (SciteechDaily, Harvard and Google Neuroscience Breakthrough: Intricately Detailed 1,400 Terabyte 3D Brain Map) Harvard and Google created the first comprehensive model of human brains. The new computer model consists of 1400 terabytes of data. That thing would be the model. That consists comprehensive dataset about axons and their connections. And that model is the path to the new models or the human brain's digital twins.  The digital twin of human brains can mean the AI-based digital model. That consists of data about the blood vessels and neural connections. However, the more advanced models can simulate electric and chemical interactions in the human brain.  This project was impossible without AI. That can collect the dataset for that model. The human brain is one of the most complicated structures and interactions between neurotransmitters, axons, and the electrochemica