Skip to main content

Ajan hidastumista sekä neutronitähtiä



Yllä taitelijan näkemys Pulsaria PSR B1257+12 kiertävästä planeetasta

(Kuva: NASA)


https://sites.google.com/view/kimmonlinkit/etusivu

Kimmo Huosionmaa

Kirjassa “Lohikäärmeen muna” esitellään mielenkiintoinen ajatelma siitä, että mitä tapahtuu, jos neutronitähden pinnalla olisi jokin elämänmuoto. Aika kuluisi tuon kappaleen pinnalla hyvin hitaasti, koska aika kuluu tuossa äärimmäisessä painovoimakentässä hyvin hitaasti, kuten Einsteinin suhteellisuusteoria osoittaa. Ja tuon kappaleen äärimmäinen painovoima tekee siitä hyvin sileän. Neutroneista muodostuneella tähdellä  joita myös pulsarit ovat voi olla planeettoja kiertolaisinaan, eli esimerkiksi avaruudessa vaeltava neutronitähti voi ikään kuin ryöstää jonkun tähden planeettoja tai sitten niiden oman aurinkokunnan uloimpia jäseniä voi jäädä ehjäksi, kun tähti räjähtää. Samoin supernovaräjähdyksessä syntyvä interplanetaarinen pilvi voi sitten tiivistyä uudelleen planeetoiksi, jotka sitten vain kiertävät tätä neutronitähteä.



Pulsari on nopeasti kieppuva neutronitähti, jonka navoilta sinkoaa hiukkassuihkuja hyvin suurella nopeudella läpi universumin. Pulsarien taajuus on sitä suurempi, mitä enemmän ainetta niihin imeytyy, eli niihin imeytyvässä aineessa tapahtuu ydinreaktioita, mitkä kiihdyttävät tuon kappaleen pyörimistä, ja jos neutronitähti joutuu sitten tyhjään avaruuteen, niin sen pyörimisnopeus hidastuu. Jos tuo kappale sitten alkaa vetää hyvin suuria määriä ainetta itseään kohti, niin sen massa voi kasvaa niin, että neutronitähti romahtaa mustaksi aukoksi.



Ja siksi tällainen äärimmäinen ympäristö sitten saa aikaan ajatuksen siitä, millainen elämänmuoto tuollaisen kappaleen pinnalla voisi elää. Se että aika hidastuu jossain olosuhteissa ei tarkoita sitä, että toiminta tuon kappaleen pinnalla olisi sen hitaampaa kuin meidän ympäristössämme, ja koska tuon hypoteettisen olion sekunti olisi ehkä sata vuotta meidän tuntemassamme maailmassa, niin silloin tämä olio voisi kehittää sivilisaation sekunneissa tai tunneissa, joten tietenkin tällainen ajatus saa aikaan melko mielenkiintoisia mielikuvia siitä, mitä ehkä joskus tulevaisuudessa voimme tehdä.



Tuon olion olemus olisi oikeastaan samanlainen kuin meillä, eli se olisi oikeasti kolmiulotteinen, mutta kuitenkin se olisi meihin nähden niin pienikokoinen, että tämä neutronitähden pinnalla oleva olio vaikuttaisi kuitenkin olevan kaksiulotteinen, koska emme voi mitata sen kokoa.  Eli syy miksi he olisivat kolmiulotteisia johtuu siitä, että he eläisivät kuitenkin 3-ulotteisessa avaruudessa.



Mutta valtavan voimakkaan gravitaatiokentän takia nämä oliot olisivat meidän mielestämme kaksiulotteisia. Neutronitähden pinta on erittäin sileä, johtuen sen valtavan voimakkaasta gravitaatiokentästä, mikä sitten saa alkunsa siitä, että romahtaneen tähden materia on pakkautunut äärimmäisen tiheäksi neutroneista koostuvaksi tähdeksi, ja tuon materiaalin tiheyttä voidaan miettiä siltä pohjalta, että vähän Aurinkoa suurempi tähti puristuu 20 km halkaisijaltaan olevaksi palloksi, joka pyörii lähes valon nopeudella. Tuolloin tuon kappaleen protonit ja elektronit törmäävät toisiinsa ja kaikki tuon tähden materia muuttuu neutroneiksi.



Tuon kappaleen pinnalla olevat korkeuserot olisivat vain muutamia millimetrin tuhannesosia, joten me aistimme sen sileänä, jos menemme sen lähelle. Mutta koska neutronitähti saattaa pyöriä jopa valonnopeudella, jos se sattuu kiertämään jotain tähteä, jolloin tähdestä tuleva materiaali kiihdyttää sen pyörimistä akselinsa ympäri, niin jos me kosketamme tuota kappaletta, niin silloin kätemme hioutuisi pois johtuen noista pienistä epätasaisuuksista, ja tässä ei muuten sitten otettu huomioon tuota gravitaatiokenttää, joka puristaa ihmisen levyksi sen pinnalle, tai äärimmäistä magneettikenttää joka vetää ihmisen vesimolekyylit irti ruumiista.  Sivumennen sanoen neutronitähti olisi tuon kaksoistähtijärjestelmän keskustähti, jonka ympärillä sitten tuo suurempi tähti kieppuu.



Neutroni on sikäli hyvin erikoinen hiukkanen, että sillä on navat, ja tuon takia tämä hiukkanen voi muodostaa hiloja, jotka ovat periaatteessa samanlaisia kuin metalliatomien muodostama hila, joka tavataan kaikissa metallista tehdyissä esineissä. Tuo hila on erittäin sitkeä ja kova, jonka takia metalleja käytetään paljon erilaisissa rakenteissa. Mutta neutronitähti saa aikaan sellaisen mielikuvituksellisen ajatuksen tai mallin, missä kehitetään materiaali, jossa metalliatomit korvataan puhtailla neutroneilla. Silloin voidaan luoda niin jäykkä pinta, että edes musta aukko ei kykenisi sitä taivuttamaan. Tuollainen pelkistä neutroneista koostuva metalli on tietenkin olemassa, koska neutronitähdet koostuvat siitä. Joten ehkä tulevaisuudessa kehitetään sellainen ionitykkiin perustuva menetelmä, missä ensin protoneja törmäytetään elektronien kanssa, jolloin syntyy neutroneja.



Sitten nuo neutronit ajetaan hiukkaskiihdyttimen tai ionitykin läpi, sekä sitten pysäytetään oikeassa kohdaassa, ja jos tekniikka olisi tarpeeksi kehittynyttä, niin seuraava neutroni sitten voidaan ampua niin, että sen pohjoisnapa olisi edellisen neutronin etelänapaa vasten, jolloin nämä hiukkaset sitten tarttuvat toisiinsa. Tietenkin voidaan ajatella sellaista toimintamallia, missä ihmiskunta voisi tulevaisuudessa viedä tuollaisen neutronitähden pinnalle omia tiedemiehiään niin että ensin heidät pinennetään sopivaan kokoon, jotta nämä henkilöt eivät murskaannu valtavan painovoiman vaikutuksesta, ja sitten nämä henkilöt alkavat tässä hyvin utopiaan sekä mielikuvitukseen perustuvassa mallissa kehittää uusia tuotteita.



Tuo olion  puristaminen pieneen kokoon voisi tapahtua teoriassa siten, että ruumiin atomien elektronikuorten tyhjä tila poistetaan vetämällä atomien elektroniverhoja kasaan, ja tällöin atomeja ikään kuin pakataan kompaktiin tilaan. Nimittäin atomeissa on niin paljon tyhjää, että jos jalkapallokentän keskellä oleva tennispallo on atomin ydin, niin sen elektronikuoren sisin elektroni kiertää kentän reunalla, jos atomit sitten kasvatetaan siihen mittakaavaan missä me elämme. Ja joskus on mietitty mahdollisuutta ikään kuin puristaa elektronikuorilla olevia elektroneja lähemmäs atomin ydintä lisäämällä ytimen sähkövarausta, jolloin sitten voidaan oliota puristaa pienemmäksi, jolloin matka neutronitähden lähelle, niin että voisimme sitä koskettaa voi joskus tuhansien vuosien kuluttua ehkä olla mahdollinen.

https://luonnonihmeitakaikillamausteilla.wordpress.com/2017/09/06/ajan-hidastumista-seka-neutronitahtia/

http://kirjabloggaus.blogspot.fi/p/ajan-hidastumista-seka-neutronitahtia.html

Comments

Popular posts from this blog

There is a suggestion that dark matter may have deformed another universe.

The researchers suggest that dark matter is the deformed dark universe. Or in the most exciting theories, dark matter is the dark universe inside our universe. In that theory dark matter is entangled with the visible material. That theory is taken from the multiverse theory. There our visible universe is one of many universes. The other universes can be invisible because their electrons and quarks are different sizes. And that thing makes those other universes invisible to us.  Another hypothesis is that the hypothetical other universes send radiation that radiation from our universe pushes away. Things like invisible 9th. planet causes ideas that maybe there is another universe in our universe. The thing that makes the mysterious dark matter interesting is that. The dark matter can form structures that can be similar to visible material. But those structures are not visible.  The multiverse theory is not new. The thing in that theory is that there are multiple universes at this moment

The neuroscientists get a new tool, the 1400 terabyte model of human brains.

"Six layers of excitatory neurons color-coded by depth. Credit: Google Research and Lichtman Lab" (SciteechDaily, Harvard and Google Neuroscience Breakthrough: Intricately Detailed 1,400 Terabyte 3D Brain Map) Harvard and Google created the first comprehensive model of human brains. The new computer model consists of 1400 terabytes of data. That thing would be the model. That consists comprehensive dataset about axons and their connections. And that model is the path to the new models or the human brain's digital twins.  The digital twin of human brains can mean the AI-based digital model. That consists of data about the blood vessels and neural connections. However, the more advanced models can simulate electric and chemical interactions in the human brain.  This project was impossible without AI. That can collect the dataset for that model. The human brain is one of the most complicated structures and interactions between neurotransmitters, axons, and the electrochemica

Nano-acoustic systems make new types of acoustic observation systems possible.

' Acoustic diamonds are a new tool in acoustics.  Another way to make very accurate soundwaves is to take a frame of 2D materials like graphene square there is a hole. And then electrons or laser beams can make that structure resonate. Another way is to use the electromagnetic field that resonates with the frame and turns electromagnetic energy into an oscillation in the frame.  Nano-acoustic systems can be the next tool for researching the human body. The new sound-wave-based systems make it possible to see individual cells. Those soundwave-based systems or nano-sonars are tools that can have bigger accuracy. Than ever before. The nano-sonar can use nanodiamonds or nanotubes as so-called nano-LRAD systems that send coherent sound waves to the target. In nanotube-based systems, the nanotube can be in the nanodiamond.  The term acoustic diamond means a diamond whose system oscillates. The system can create oscillation sending acoustic or electromagnetic waves to the diamond. Diamond