Kimmo Huosionmaa
Suoralle kansanvallalle löytyy aina sekä puolustajia että myös vastustajia. Kun eräs presidentinvaalien ehdokas eli Huhtasaari sanoo haluavansa ”Sveitsiläis-tyyppisen” mallin, missä kansa voi kumota Eduskunnan päätöksiä, on kyseessä asia, mistä löytyy sekä puolesta- että vastaan puhujia. Kun puhutaan suoran kansanvaalin puolesta, mikä tässä tapauksessa koskee sellaista asiaa kuin lainsäädäntö, niin tietenkin olisi todella upeaa, kun kansa saisi sitten lopulta päättää kaikista laeista, kun ensin on tehty joku laki. Tällä suoralla kansanäänestyksellä sitten käydään vielä varmistamassa se, että tuo laki olisi kansaa miellyttävä.
Ja tällä tavalla voitaisiin varmistaa sellainen asia, että laki myös olisi sellainen, että kansa pitää siitä. Tässä ei sitten olla ajateltu, että esimerkiksi verolakien muuttaminen olisi varmaan monen mielestä hyvin mukava asia. Näet maamme verotus on todella korkea, ja varmaan moni siitä haluaisi alentaa, mutta kuitenkin meidän pitää maksaa veroja, jotta yhteiskunnan peruspalvelut saadaan hoidettua laadukkaasti sekä asiantuntevasti. Se että Eduskunta päättää laeista on peruteltu sillä, että tuolla tavoin estetään katuparlamenttien syntyminen, mutta se että Eduskunta yksin päättää laeista on ehkä joskus koettu hiukan salailevaksi toimintamalliksi.
Siksi sen rinnalle halutaan joidenkin ihmisten taholta asettaa jäjestelmä, missä myös kansa saisi tehdä lakeja koskevia päätöksiä, jotta ne eivät jäisi pekästään poliitikkojen harteille. Mutta joidenkin mielestä tämä sitten on vain sellainen teko, että sillä poliitikot vyöryttävät vastuun päätöksistä muille. Ja esimerkiksi ulkomaalaislakeja viilattaessa sitten varmasti olisi hienoa, kun televisio sekä muu media täyttyvät kaiken maailman terroristi-uutisista, joilla voidaan mielipidettä muuttaa siihen suuntaan, mitä toimittajat haluavat.
Tai sitten tietenkin voidaan ottaa ulkomaalaisiin sellainen ylisuojeleva asenne, että kaikki mitä muslimeista tai muista sanotaan täytyy olla hyväksyvää. Eli vain heidän tavoillaan saa olla merkitystä, sekä tietenkään maamme koulujen Joulujuhlaa ei saisi viettää, koska se saattaa loukata jonkun muslimin tai uskonnottoman näkemystä Joulusta, mihin ei saa kuulua joko kristillistä sanomaa tai muuten vain asioita, jotka eivät mahdu jonkun ihmisen käsitykseen siitä, mikä kuuluu maamme kulttuuriin, tai siihen miten esimerkiksi Joulua tulisi viettää.
Kuitenkin tuossa tavassa on sellainen vaarallinen seikka, että se saattaa myöhemmin muuttua melko rasittavaksi asiaksi. Eli jos jokainen laki sitten käy läpi kansanäänestyksen, niin silloin saattaa tilanne muuttua sellaiseksi, että kukaan ei ehkä vaivaudu äänestyspaikalle, ja tuossa tapauksessa tällainen malli saattaa muuttua harvainvallaksi. Joka tarkoittaa että äänestämään vaivautuvat vain ne ihmiset, jotka ovat kaikkein aktiivisimpia tai joita kyseinen laki koskettaa. Kun lain sisällöstä tehdään päätöstä, niin silloin tullaan hyvin ikävään kohtaan poliittisella kentällä. Kaikki maailman tai edes Suomen ihmiset eivät ole samaa mieltä yhdestäkään lakipykälästä, mitä löytyy lakikirjasta.
Kun puhutaan esimerkiksi veroista, niin aina välillä tulee vastaan ihmisiä, jotka kysyvät, ”että onko kivaa maksaa veroja”? Tähän voisin vastata, että se on ”kivaa koska noilla rahoilla saamme sitten kaikille hyvää”, mutta kuitenkin minun täytyy rehellisesti vastata ” ei ole mukavaa maksaa veroja, ja minulla varmaan olisi paljon muuta käyttöä noille rahoille”. Tässä sitten sanon että maksan veroja, koska jos en niitä maksa, niin silloin joudun vaikeuksiin. Eli rehellinen ihminen myöntää sen, että lain noudattaminen ei ole aina mukavaa, mutta samalla pitää mainita se, että verorahojen maksaminen on asia, mikä vain pitää suorittaa. Kaikki asiat yhteiskunnassa ovat jollain tapaa maksullisia, joten tietenkin myös valtion työntekijät tarvitsevat palkkaa työstään, jotta he voivat ostaa ruokaa kaupasta, ja muutenkin elää sitä normaalia elämää.
Ja nuo palkat maksetaan verorahoilla valtiolle työläisten ja muiden yksityisen sektorin toimijoiden toimesta. Kun lain säätäminen on annettu eduskunnan tehtäväksi, niin siinä on ajateltu, että eduskunta tai kansanedustajat paneutuvat lakiin tarkoin, ja sitten vain lähdetään tekemään päätöksiä. Jotkut ovat sitä mieltä asioista, että kansanedustajat sitten voisivat piiloutua kansan selän taakse, kun lähdetään tekemään huonoja päätöksiä. Tuolloin poliitikko voisi sanoa, että ”laki on hyvä, ja kaikki asiantuntijat kannattavat sitä, mutta sitten kansa on sanonut sille sanan ”ei”. Ja sen takia ei tuo esitys ole mennyt lävitse.
Comments
Post a Comment