Skip to main content

Miksi Shackleton lähti Etelämantereelle Endurancella vuonna 1914?


Kuuluisa kuva Endurancesta kun se oli
 jäänyt kiinni jäihin vuonna 1915

Kimmo Huosionmaa

Ernst Shackleton  (1874-1922) on kuuluisa tutkimusmatkailija, jonka toiminta sekä kuolema ovat tietenkin saaneet aikaan sen, että ihmiset ovat kirjoittaneet hänestä paljon, ja osassa kirjoituksia hiukan vitsaillaan siitä, kuinka tuo mies kykeni välttämään Ensimmäisen Maailmansodan. Se tietenkin liittyy hänen Endurance laivallaan tekemään tutkimusmatkaan, joka kesti vuodesta 1914 vuoteen 1917. Hän menehtyi Etelä-Georgiassa vuonna 1922 sydänkohtauksen jälkeen, ja tuo mies haudattiin sinne kauas omaisten pyynnöstä. Tämän kirjoituksen tarkoitus on pohtia syitä tuohon Endurancen matkaan eikä sitä, mitä Ernst Shackleton löysi tuolta Etelämantereelta tai tarkemmin sanottuna Elefanttisaarelta, mutta jos hän jotain löysi, niin maksoiko tuo löytö hänen henkensä? Kas siinä vasta on kysymys, johon olisi mukava saada vastaus.


Hänen matkansa tarkoitusta monet ovat miettineet paljon, joten siksi nämä seuraavat rivit kirjoitan, ja ennen kuin niistä aletaan vaahdota, niin voidaan sanoa, että tuolloin vuonna 1914 maailma oli toisenlainen ja moni asia mitä nykyään pidetään itsestäänselvyytenä ei  tuolloin ollut edes valmiina, eli Albert Einstein esitteli vasta vuonna 1915 kuuluisan Yleisen suhteellisuusteoria, mikä on nykyaikaisen fysiikan kulmakivi, mutta tuolloin ei tuosta teoriasta oltu vielä aivan varmasti kuultu tieteellisten piirien ulkopuolella.

Ernst Shackleton
(1874-1922)



Eikä tuolloin myöskään esimerkiksi satelliitteja ollut olemassakaan, joten se teki Maapallon tutkimisesta vaikeaa, ja myöskään lentokonetta ei ollut olemassa siinä merkityksessä kuin me ne ymmärrämme. Eli kun tuonne Etelämantereelle lähdettiin, niin silloin tietenkin sinne piti matkustaa laivalla, jolloin matka esimerkiksi Britanniasta saattoi kestää useita kuukausia, ja se tietenkin lisäsi tuon alueen kiehtovuutta myös taiteilijoiden silmissä, jotka kehittivät mitä erikoisimpia teorioita tuosta silloin hyvin kaukaista mannerta kohtaan.


Tuolloin kehiteltiin erilaisia outoja ajatuksia siitä, millaisia asioita noihin kaukaisiin paikkoihin saattoi liittyä, ja ehkä eräs sitten taas eräs hyvin erikoinen teoria maapallon sisällä tapahtuvista prosesseista sai Shackletonin lähtemään tuonne matkalle vuonna 1914. Yksi erittäin mielenkiintoinen huomio tuosta Endurancen matkasta muuten on tehtävä, eli Shackleton astui tuonne laivaan vasta Buenos Airesissa, joten tällöin herää kysymys, että missä hän oli silloin kun Trans-Atlantic Expedition lähti Britanniasta, ja millä hän sitten tuonne Buenos Airesiiin matkusti? Miksi hän ei lähtenyt muiden miesten mukana Britanniasta?
Elefanttisaaren asema Falklandin sekä Etelä-Georgian
saariin nähden 

Eivät ne 69 Kanadasta kotoisin olevaa rekikoiraa voineet  syy tähän kesken matkaa saapumiseen olla syynä. Eli kyseessä on eräänlainen “salaliittoteoria”, joka varmasti on sikäli hyvin merkillinen, ja ainoa todiste tuon asian puolesta on se, että paikka mihin Ernst Shackleton niminen mies suuntasi löytöretken tai tutkimusmatkan vuonna 1914 liittyy siihen, että alue mihin hän suuntasi on lähes identtinen Bermudan kolmion muodon kanssa. Toisin sanoen Elefanttisaari, Etelä-Georgia sekä Falklandin saaret muodostavat vastaavan kolmion, kuin mitä Bermudan kolmion kärjet, Bermuda, Miami sekä Puerto Rico muodostavat.


Se mikä tästä teoriasta tekee hyvin mielenkiintoisen on se, että tuolloin vuonna 1914 ei tiede sekä tekniikka ollut aivan yhtä pitkälle kehittynyttä kuin nykyään, ja syy tähän outoon matkaan saattaa liittyä sellaiseen ajatukseen, että tuossa kohdassa mihin Shackleton purjehti olisi Maapallon vaipassa pyörre, mikä muodostaisi erittäin voimakkaan magneettikentän. Tuon hyvin vähän tunnetun teorian mukaan Bermudalla oleva magmapyörre olisi syy noiden laivojen sekä lentokoneiden katoamiseen, eli kun maapallo pyörii, niin silloin tiettyinä aikoina Bermudan kohdalle muodostuisi sellainen pyörre, joka joka muodostuu myös silloin, kun esimerkiksi lavuaarin tulppa avataan. Ja tuossa pyörteessä pyörivät rautahileet muodostaisivat valtavan generaattorin, joka saisi aikaan magneettikentän vääristymisen.


Tuo pyörre saisi aikaan sen, että mannerlaatan pohjassa oleva rauta irtoaisi, ja nuo rautahileet lähtevät vajoamaan kohti Maan keskipistettä, jolloin syntyy samalla hyvin voimakas sähkökenttä, joka ilmenee sähkömagneettisena ilmiönä kuten ukkosena tuolla merialueella, ja jos metallinen alus olisi tuon pyörteen päällä, niin silloin tuo valtavan voimakas magneetti vetää aluksen meren pohjaan. Shackleton olisi tuolloin etsinyt vastaavaa pyörrettä Etelämantereen läheltä, ja ajatus olisi ollut se, että koska pyörre sijaitsee Maapallon pyörimisakselin kohdalla, niin se olisi stabiili, ja jos laiva sitten varataan samalla sähkövarauksella kuin mikä muodostuu tuossa pyörteessä kieppuvien rautahiukkasten vaikutuksesta voitaisiin sitten aluksella lentää ties minne. Tuon kokeen takia piti Shackletonin sitten matkustaa kohti Antarktista.

Tietenkin tuo matka olisi peitetty kaiken maailman eläintieteellisillä tutkimuksilla, mutta kun tuota myrskyisää 1910-lukua ajatellaan, niin silloin ihmiset varmaan tällaisia asioita halusivat kokeilla, joten sen takia Shackleton matkusti kohti Etelämannerta vuonna 1914, ja hän sitten vietti tovereineen Elefanttisaarella kaksi vuotta kun hänen “Endurance”-laivansa haaksirikkoutui vuonna 1915. Hän pääsi miehineen palaamaan Eurooppaan vasta vuonna 1917, jolloin Ensimmäinen Maailmansota oli täydessä käynnissä. Tuo haaksirikko ei varmaan ollut Shackletonin syytä, mutta tietenkin tuosta asiasta käytiin paljon polemiikkia.


Tietenkin jotkut ihmiset saattoivat pitää kuuluisaa tutkimusmatkailijaa ikään kuin rintamakarkurina. Ernst Shackleton kuoli vuonna 1922 "Quest"-nimisellä laivalla sydänkohtaukseen ollessaan matkalla kohti Etelämannerta, ja tuon matkan aikana hän sai kaksi sydänkohtausta, joista ensimmäinen tapahtui Riossa ja toinen eli kohtalokas infarkti sitten sattui Etelä-Georgian edustalla. Joten sitten pitää kysyä, että miten tällä miehellä oli niin kauhean huono kunto, vaikka hän kuitenkin oli tutkimusmatkailija, ja nuo sydänkohtaukset sitten varmasti saavat aikaan sen, että tuon miehen ympärillä liikkuu kaiken maailman huhuja erilaisista murhista tai muista vastaavista asioista.


Ja tietenkin joidenkin ihmisten mukaan hän sai kaliumkloraatti-pistoksen tuon matkan aikana joka sitten merkitsee murhaa. Hän sanoi viimeisiksi sanoikseen “Sinä haluat minun aina luopuvan jostakin. Mistä toivot minun nyt luopuvan?", ja joidenkin ihmisten mielestä nuo sanat oli tarkoitettu jollekin huoneessa tai hytissä olevalle, mutta tietenkin se on vain arvailua. Kuitenkin Ernst Shackletonia voidaan pitää hyvin onnekkaana ihmisenä, joka ainakin aiheutti sen, että häntä sekä “Endurancen” miehistöä ei ainakaan sodassa näkynyt, ja hänen sotapalveluksensa rajoittui Murmanskissa tapahtuneeseen palveluna yhdysupseerina.

https://avoimenkoodinmaailma.blogspot.fi/

Comments

Popular posts from this blog

New AI-based operating systems revolutionize drone technology.

"University of Missouri researchers are advancing drone autonomy using AI, focusing on navigation and environmental interaction without GPS reliance. Credit: SciTechDaily.com" (ScitechDaily, AI Unleashed: Revolutionizing Autonomous Drone Navigation) The GPS is an effective navigation system. But the problem is, how to operate that system when somebody jams it? The GPS is a problematic system. Its signal is quite easy to cut. And otherwise, if the enemy gets the GPS systems in their hands, they can get GPS frequencies. That helps to make the jammer algorithms against those drones. The simple GPS is a very vulnerable thing.  Done swarms are effective tools when researchers want to control large areas. The drone swarm's power base is in a non-centralized calculation methodology. In that model, drones share their CPU power with other swarm members. This structure allows us to drive complicated AI-based solutions. And in drone swarms, the swarm operates as an entirety. That ca

Hydrogen is one of the most promising aircraft fuels.

Aircraft can use hydrogen in fuel cells. Fuel cells can give electricity to the electric engines that rotate propellers. Or they can give electricity to electric jet engines. In electric jet engines. Electric arcs heat air, and the expansion of air or some propellant pushes aircraft forward. Or, the aircraft can use hydrogen in its turbines or some more exotic engines like ramjets. Aircraft companies like Airbus and some other aircraft manufacturers test hydrogen as the turbine fuel.  Hydrogen is one of the most interesting fuels for next-generation aircraft that travel faster than ever. Hydrogen fuel is the key element in the new scramjet and ramjet-driven aircraft. Futuristic hypersonic systems can reach speeds over Mach 20.  Today the safe top speed of those aircraft that use air-breathe hypersonic aircraft is about Mach 5-6.   Hydrogen is easy to get, and the way to produce hydrogen determines how ecological that fuel can be. The electrolytic systems require electricity, and electr

The neuroscientists get a new tool, the 1400 terabyte model of human brains.

"Six layers of excitatory neurons color-coded by depth. Credit: Google Research and Lichtman Lab" (SciteechDaily, Harvard and Google Neuroscience Breakthrough: Intricately Detailed 1,400 Terabyte 3D Brain Map) Harvard and Google created the first comprehensive model of human brains. The new computer model consists of 1400 terabytes of data. That thing would be the model. That consists comprehensive dataset about axons and their connections. And that model is the path to the new models or the human brain's digital twins.  The digital twin of human brains can mean the AI-based digital model. That consists of data about the blood vessels and neural connections. However, the more advanced models can simulate electric and chemical interactions in the human brain.  This project was impossible without AI. That can collect the dataset for that model. The human brain is one of the most complicated structures and interactions between neurotransmitters, axons, and the electrochemica