Kimmo Huosionmaa
Yhteisöllisyys ja sen vaikutus myötätuntoon. Myötätunto lisää yhteisöllisyyttä. Ja jos ihminen kokee yhteisössään myötätuntoa sekä myötäelämistä, niin se tietenkin lisää yhteisön tuottavuutta. Mikäli jo lapsena luodaan myötätunnon ilmapiiri, niin silloin luomme lapselle valmiudet olla myötäelävä myöhemmässä elämässä. Empatiaa sekä myötätunto tarkoittaa sitä, että toisen ihmisen hätää ymmärretään. Samoin se on tilannekohtaista harkintaa. Eli tässä varmaan tarkoitetaan sitä, että myötätunto joka kohdistuu vaikkapa alkoholisteihin, niin että heidän käytöksensä hyväksytään, niin tietenkin se vahingoittaa tuon henkilön elämää.
Tämän takia esimerkiksi itsetuhoista käytöstä ei saa koskaan tukea. Myötätunto on asia, jota ei saa koskaan käyttää väärin. Myötätunto on tietenkin hieno asia, mutta sen osoittamiselle pitää varata oikea hetki. Pahimmillaan tämä myötätunto aiheuttaa eriytymistä sekä vääristynyttä toimintaa. Jos myötätuntoa annetaan esimerkiksi sillä tavalla, että siinä tuetaan esimerkiksi rasistisia ajatuksia, niin silloin tietenkin siitä seuraa rasistisen käsityksen nouseminen ihmisen mielessä. Kun esimerkiksi väkivallan uhrille annetaan myötätuntoa, niin aina pitää muistaa se, että teon on tehnyt yksittäinen ihminen, joka ei aina kuulu mihinkään äärioikeistolaiseen tai vasemmistolaisiin liikkeisiin.
Kun keskustellaan esimerkiksi siitä, että jos joku kansakunta joutuu hyökkäyksen kohteeksi, niin silloin tietenkin vaaditaan aina kostoa. Tässä sitten eteen tulee tilanne, missä vastustajaa demonisoidaan sekä tietysti rasismi on hyvä ase, kun yllytetään kansaa rankaisemis toimien taakse. Ja varmasti myös tuolloin voi myötäeläminen sekä empatia muuttua sellaiseksi, että siinä ikään kuin kaikki vastapuolella olevat henkilöt leimataan terroristeiksi sekä väkivaltaisiksi fundamentalistiseksi. Se tietenkin pelottaa ihmisiä, jotka tuntevat tarvetta hakea tukea aseista sekä väkivallasta.
Motivaatio sekä oppiminen ovat erittäin tärkeä osa koulunkäynnissä. Ja tietenkin kun lapsi käy koulua, niin häneltä odotetaan kovia opintosuorituksia. Se että jos ihmisellä on edessään sellainen tilanne, niin voidaan olettaa että nykykoulu on hyvin suorituskeskeinen. Ja jos koulua ajatellaan kokonaisuutena, niin tietenkin voidaan sanoa, että sitä käydään seuraavaa koulua tai porrasta varten. Päästäkseen huippuluokan yliopistoon, niin silloin oppilaan pitää olla erittäin hyvä jo peruskoulussa.
Näet oppilaan pitää osata peruskoulussa asiat hyvin, jotta he pääsevät sitten lukemaan mieleiseen tiedekuntaan. Tai tuon sanan "tiedekunta" kohdalla voidaan sanoa myös sana "ammattikoulun linja". Jos ihminen haluaa päästä huipulle, niin hänen pitää todella taistella paikasta auringossa. Tuo aiheuttaa stressiä sekä myös mielenterveydellisiä ongelmia. Samoin ihminen saattaa tuolloin alkaa pelätä tekevänsä virheitä. Jos ihminen pelkää virheitä, niin silloin hän ei ehkä kykene tekemään mitään työtä. Kuitenkin motivaatio sekä itsensä piiskaaminen on asia, mikä vie ihmisiä eteenpäin. Ja jos puhutaan huippuluokan arvostusta nauttivista ammattilaisista, jotka toimiva halutuilla ammatti-sektoreilla, niin niihin pääsee vain sellainen ihminen, joka on motivoitunut erittäin hyvin.
Positiivisuus on asia, jolla tuetaan kaikkea oppimista. Jos ihminen saa hyvää palautetta työstään sekä oppimisesta,niin silloin hän rohkaistuu tekemään itsenäisiä päätöksiä. Positiivisuus on asia, joka kohottaa mielialaa sekä saa kaiken oppimisen tuntumaan hyvältä. Tämä asia unohtuu aina välillä kaikissa asioissa. Ihmisistä on varmaan jostain syystä mukavampaa olla toisia kohtaan negatiivisia. Se koetaan ikään kuin kasvattavana kokemuksena, mutta jatkuva negatiivinen palaute saa aikaan innostuksen lopahtamisen ihan mitä asiaa kohtaan hyvänsä. Ja kun puhutaan siitä, mitä tuo jatkuva negatiivinen palaute aiheuttaa, on se että ihminen ikään kuin lopettaa yrittämisen.
Se tarkoittaa sitä, että jos ihminen tietää ennalta saavansa vain negatiivista palautetta, niin hän ei varmaan halua tehdä mitään enää kunnolla. Positiivinen palaute varmaan lisää työn tuottavuutta, sekä työpaikan viihtyvyyttä. Tuo ei tarkoita sitä, että ihmisen täytyy töissä hyväksyä kaikki mahdolliset asiat, mutta kuitenkin myös hyvin tehdystä työstä voidaan antaa palautetta. Aina joskus törmätään tilanteeseen, joissa palautetta annetaan asioista, joissa joku on tehnyt virheitä. Ihmisestä ja hänen työstään etsitään vain virheitä. Se tietenkin vaikuttaa työtehoon. Ja sitten tässä tulee mieleen se, että tuolloin hyvin tehtyä työtä pidetään ikään kuin itsestäänselvyytenä. Se ei kuitenkaan tätä ole, ja jos koskaan ei ihminen saa positiivista palautetta, niin hän jää sitten jossain vaiheessa tulematta työpaikalleen, koska hän ei loputtomiin kestä kuunnella sitä, kuinka huonosti työ on tehty.
https://avoimenkoodinmaailma.blogspot.fi/
Comments
Post a Comment