Kimmo Huosionmaa
Kun puhutaan seksuaalisesta ahdistelusta, niin on tietenkin hyvä että tällaiset asiat on otettu esille mediassa. Taiteilijalla on tietenkin oma vapautensa tehdä asioita, mutta jos se sitten aiheuttaa sellaisen tilanteen, että esimerkiksi elokuvan kuvauksiin tai muihin työpaikkoihin on vaikea mennä, niin silloin tietenkin asiaan pitää puuttua. Se mitä tässä ymmärretään taiteellisuuden rajoina on tietenkin jokaisesta ihmisestä itsestään kiinni.
Jos tilanne kuitenkin muuttuu sellaiseksi, että joku ryhtyy työpaikallaan itkemään, niin silloin asiaan pitää varmasti puuttua. Elokuvaohjaaja on tietenkin ihminen, joka on esimiehenä alaisilleen, ja jonka käskyjä pitää noudattaa ainakin tiettyyn rajaan saakka. Mutta esimerkiksi elokuva-alalla on sitten sellainen asia, että olisi hyvä tietää mikä se raja on, missä sitten esimerkiksi voidaan ohjaajasta tehdä ilmoitus.
Kun keskustellaan työpaikoista yleensä, niin on olemassa sellainen näkemys, että lähiesimiestä pitää kunnioittaa, mutta kuitenkin aina välillä tulee eteen tilanteita, missä esimies toimii vastoin hyviä tapoja. Ja kun keskustellaan esimiesaseman käytöstä, niin silloin tällöin voidaan kuitenkin kysäistä, että onko maassamme sellainen tilanne, että esimiehistä tai työtovereista ei saa tehdä mitään ilmoituksia? Jos ihminen tekee esimiehestään ilmoituksen, niin häntä pidetään ikään kuin lapsellisena. On sellainen koulukunta, jonka mielestä esimiestä pitää aina uskoa ja totella, vaikka tämä kuinka kohtelee alaisiaan huonosti.
Ja varsinkin sellaisissa tilanteissa, missä henkilö on epätyypillisissä työsuhteissa, on yleensä ollut tapana se, että työläinen jätetään vähän yksin työpaikalleen. Tietenkin nyt kun näitä yleensä kansan kunnioittamia esimiehiä on alettu katsella muidenkin kuin ruusunpunaisten lasien läpi, niin silloin varmasti on tullut mieleen kieltää sosiaalinen media, joka ei pysy kurissa, vaikka kuinka sitä yritetään vaientaa. Eli varsinkin Facebookissa leviää mitä uskomattomimpia tarinoita siitä, kuinka esimiehet sekä työtoverit ovat toimineet työpaikoilla.
Eikä tietenkään ole soveliasta, että esimerkiksi esimiehen käytöstä kommentoidaan jossain sellaisessa palvelussa, mistä ei filmejä saada pois. Ja sitten varmasti tällainen kommentointi pitää kitkeä ihmisten mielestä. Eihän siitä mitään tule, jos kaiken maailman “reppumiehet” siellä kertovat siitä, kuinka heitä on kohdeltu kaiken maailman siivousalan yhtiöissä. Eikä sitten tietenkään ole myöskään mukava katsoa tilannetta, missä esimies seisoo vieressä, kun muut alaiset simputtavat yhtä henkilöä työpaikalla.
Kun tätä Louhimiehen kohua peilataan tällaisia tapahtumia vasten, niin silloin varmaan mieleen muistuu sellainen asia, että ennen tämä tapaus olisi varmaan sivuutettu ilman sen suurempaa kohua. Ja asioista ilmoituksen tehnyt näyttelijä olisi sitten leimattu lapselliseksi, sekä vastahakoisesti käskyjä noudattavaksi työläiseksi. Eikä sitten tietenkään olisi mitenkään mahdollista, että ihminen jatkaisi näyttelijänä tällaisen tapauksen jälkeen. Ja aina välillä tällainen tapaus olisi käsitelty niin, että jos alainen olisi ollut hiljaa, niin hän olisi saanut pitää työpaikan. Mutta tässä vaiheessa pitää muistaa sellainen kysymys, että olisiko sitä paikkaa oikeasti tullut? Eli montako kertaa tuollainen simputettu työläinen on sen paikan oikeasti sitten saanut?
Mutta kun tätä tapausta pohditaan esimerkiksi muun median kannalta, niin silloin tietenkin voidaan sanoa, että Facebookissa pitää tämän takia noudattaa nyt erittäin tiukkaa linjaa, koska eihän kukaan halua lukea työpaikalla tapahtuvasta simputuksesta, jonka tekijänä itse sattuu olemaan. Tämän takia tällainen ongelmallinen media täytyy heti sulkea, jotta tällainen kiusallinen media ei täyty ilmoituksilla siitä, kuinka joku suuremmoinen esimies on toista kohdellut vähän huonosti.
https://www.mtv.fi/viihde/elokuvat/artikkeli/renny-harlin-kieltaytyy-yhteistyosta-kulttuuriministerin-kanssa-luottamus-on-mennyt-perun-sovitut-tapaamiset-kiinassa/6832312#gs.2DlSmEU
https://kirjabloggaus.blogspot.fi/
Comments
Post a Comment