 |
| "Metsästäjä uhrilähteellä" (Kuva 1) |
Kimmo Huosionmaa
Akseli Gallen-Kallelan taulu “Metsästäjä uhrilähteellä” on varsin erikoinen taulu, kuten varmaan kaikki tuon suuren romantikon tekemät maalaukset. Se esittää hahmoa, eli ilmeisesti metsästäjää, joka on ikään kuin tekemässä jotain puhdetöitä tuollaisen metsälähteen vieressä. Kyseinen taulu on hiukan epätarkka, ja siksi siitä puuttuu joitakin tarkkoja yksityiskohtia, joiden avulla kyseisen hahmon henkilöllisyys voitaisiin paljastaa. Gallen-Kallelan metsästäjä on jotenkin pahansuopa hahmo, jolle ei jostain syystä ole maalattu silmiä.
Tuo panee minut arvailemaan, että olisiko tuo hahmo sitten ollut sokea, ja tässä vaiheessa sitten ihmettelen, että miksi Gallen-Kallela on sitten tuon varsijousen maalannut pun viereen. Kun tätä työtä katsoo, niin siitä pilkistää jonkinlainen mystinen voima, joka kumpuaa jokaisesta siveltimen liikkeestä. Mutta samalla itse kyllä mietin tämän maalauksen epätarkkuutta. Tuo hahmo on mystinen ja hiukan pahansuopa, ja hänen silmiensä maalaaminen valkeiksi tekee tästä hahmosta eräänlaisen “humanoidin” tai “alienin”, eli luonnottoman sekä voimakkaan olion, joka ei jotenkin kuulu tähän maisemaan. Vai kuuluko hän sittenkin. Itse olen sitä mieltä, että Gallen-Kallela on teosta tehdessään pohtinut sokeaa ihmistä, joka on aina jotenkin erilainen kuin kaikki muut. Ja tuohon aikaan erilaiset ihmiset pakenivat metsään muiden pilkkaa, ja tietenkin Gallen-Kallela on myös tiennyt millaista on olla erilainen. Hän oli varmaan kokenut myös pilkkaa sekä syrjimistä elämänsä aikana.
Kun ajatellaan, että Gallen-Kallela oli hyvin taitava ja monitahoinen maalari, niin silloin voidaan myös miettiä sitä, että tuo hahmo saattaa symboloida oikeastaan kaikkea erilaista. Eli kun ihmistä tarpeeksi paljon haukutaan, niin silloin tietenkin hänestä tulee äksy sekä vihamielinen. Joten ehkä Gallen-Kallela haluaa viestittää meille, että jos erilainen ihminen haluaa elää maailmassa, niin hänen pitää olla tavattoman vahva, ja tultava toimeen yksin, koska erilaisten on vaikea löytää ystäviä. Tuo hahmo on sitten kuvattu eräänlaisena “voiman hahmona”, joka on tottunut elämään metsässä omillaan.
Olisiko tuota maalausta tarkoitus katsoa joidenkin optisten välineiden, kuten väärän voimakkuuden omaavien silmälasien läpi? Ja kun itse tätä kuvaa katselen, niin silloin tietenkin mieleeni tulee sellainen ajatus, että olisiko joku metsästäjä tuohon aikaan ollut oikeasti sokea, ja sitten hän olisi kehittänyt niin tarkan kuulon, että olisi sen mukaan voinut ampua nuolen kohteeseen. Eli hän olisi ollut sellainen ihminen, joka olisi ollut elävä esimerkki siitä, että ihminen voisi metsästää jousella ilman, että hän näkee mitään. Tuosta aiheesta on muuten tehty oikein Hollywood-elokuva, jossa sankari menettää näkönsä, ja sitten joku heimo opettaa hänestä taistelijan.
Tuollainen asia tietenkin mietitytti myös 1800-luvun ihmisiä, ja varmaan myös Gallen-Kallela mietti aina välillä sitä, että miten sokea voisi elää tuolloin ennen vanhaan, jos ei ollut sosiaaliviranomaisia, jotka olivat huolehtineen noista vammautuneista ihmisistä. Ja tietenkin jo tuolloin tiedettiin, että sokeilla on erinomainen kuulo näkeviin nähden. Se johtuu muuten siitä, että kuuloaistimuksen rooli kasvaa sekä kuuloaistiin liittyvästä hermotuksesta tulee vallitseva, jos ihminen menettää näkönsä. Ja tuolloin tietenkin myös ne hermosolut, jotka normaalisti on varattu näköaistin käyttöön, vapautuvat muiden aistien jakaman tiedon prosessointiin.
Tuota taustaa vasten voidaan ajatella, että sokea voisi oikeasti omata niin tarkan kuulon, että hän voisi sen avulla suunnata nuolen kohteeseen. En muuten tiedä, käyttikö Gallen-Kallela tässä työssään oikeaa mallia, mutta voisin ajatella, että hän maalasi ehkä puhtaasti mielikuvituksen pohjalta tämän työnsä, eli kyseessä olisi ehkä sitten synteettinen maalaus. Eli jos tämä metsästäjä olisi oikeasti ollut vihainen, niin tuskin hän olisi Gallen-Kallelalle ainakaan poseerannut.
Lähteet
Kuva 1
https://pimeakronikka.blogspot.fi/p/metsastaja-uhrilahteella.html
Comments
Post a Comment