Skip to main content

Werner Holmbergin metsä-aiheiset taulut kertovat siitä, millainen maailma oli joskus kauan sitten.


"Metsä sadeilmalla"
Werner Holmberg, 1859
(Kansallisgalleria)

Kimmo Huosionmaa

Kun puhutaan taiteesta ja nimenomaan suomalaisesta kansallisromantiikasta, niin tietenkin kaikki ovat nähneet sekä Akseli Gallen-Kallelan että myös Eero Järnefeltin maisemakuvia. Samoin tietenkin metsä-aiheisia maalauksia teki sellainen nimi, kuin Werner Holmberg (1830-1860), joka on onnistunut ikuistamaan sellaisia metsiä, ja asioita, joita voisi kuvitella oikeasti tapahtuneeksi. Ne kertovat jotain siitä, millainen oli sellainen tavallinen päivä jossain maaseudulla, silloin kun maamme oli ikään kuin uinumassa sekä odottamassa sitä, että se herää kuorestaan sekä alkaa elää itsenäisen kansakunnan vapaata elämää. Se tietenkin oli noiden taiteilijoiden aikana lähinnä utopiaa lähenevä asia, joka varmaan oli samanlainen kuin, jos joku sitten tavoittelisi Kuuta taivaalta.


Nuo upeat maalaukset ovat ikään kuin jäänne siitä, mitä suomalainen maalaismaisema oli silloin kauan sitten. Kun tarkastellaan esimerkiksi juuri Werner Holmbergin töitä “Metsä sadeilmalla” (1859) sekä “Suomalainen metsämaisema” vuodelta (1859), niin silloin tietenkin noista töistä voidaan havaita sellainen asia, että niissä puut kuvataan tavattoman suurina. Näistä tauluista välittyy ikään kuin Viikinki-aikaan sijoittuva tarina “Maailman puusta”, mikä säilöö kaiken maailman elinvoiman itseensä. Tuollainen tarinoiden puu on valtavan suuri, ja sen oksilla ylijumala Odin lepää ja lähettää kaksi korppiaan selvittämään ihmisten asioita, sekä kantamaan niitä hänelle, jotta tuo ylijumala voisi sitten tehdä niiden pohjalta päätöksiä. Mutta kun palaamme Viikinkien myyteistä tähän Holmbergin maalaustyöhön, niin niissä puu kuvataan elinvoimaisena sekä ikään kuin voiman hahmona, joka salaperäisenä vangitsee katsojan katseen.


"Suomalainen metsämaisema"
Werner Holmberg, 1859
(Kansallisgalleria)

“Suomalaisessa metsämaisemassa” on kuvattu ikään kuin jonkinlainen massa, joka syöksyy kohti puuta. Tuo puu taas vaikuttaa olevan irti alustastaan. Se on kuin korissa, ja tässä kuvassa vaikuttaisi olevan myrskyinen ilma. Toisinaan taas näen tuon puun syöksyneen taivaalta maahan, ja se seisoo kuin keihäänheittäjän keihäs keskellä tannerta, tai ainakin omasta mielestäni tuo puu vaikuttaa jotenkin keinotekoiselta. Tai sitten se on kaupungin puisto-osaston tuoma.


Tuollainen tapa kuvata puuta varmasti on ollut hyvin mielenkiintoinen, ja Holmberg oli ihminen, joka mielellään kuvasi luontoaiheita. Mikäli Holmbergin elämää ajatellaan noita hänen töitään vasten, niin suurimman osan luomistyöstään tuo nuorena nukkunut taiteilija teki Saksassa, ja ehkä hänellä oli käytössään joitakin piirroksia siitä, mitä hän aikoi maalata, mutta saattoi tietenkin olla niin, että Werner Holmberg maalasi kuvia saksalaisista vaunuista sekä maisemista, ja sitten hän vain tyylitti ne vastaamaan kuvaa Suomalaisesta maisemasta. Ja tietenkin osa hänen kuvistaan saattoi olla synteettisiä. Eli hän saattoi maalata mielikuvituksen sekä oman muistinsa varassa. Se mikä tekee Holmbergista hyvin mielenkiintoisen ihmisen on se, että hän kuoli vähän turhan nuorena. Tuo mies oli vain 30-vuotias kuollessaan. Jostain syystä hän tiesi ennen keuhkotautia kuolevansa nuorena, ja sitten tietenkin herää kysymys, että missä vika oikeastaan oli, kun tuo mies tämän asian ikään kuin ennalta näki?


Kun ajatellaan sitä, että hän liikkui paljon luonnossa tehden työtään, niin on hiukan ihmeellistä, että hän sitten tunsi olevansa jotenkin sairas. Hän sitten keuhkotaudin murtamana menehtyi kaksi vuotta sen jälkeen, kun tuo mies sai 28 vuotiaana professuurin Weimarin akatemiaan. Hän kieltäytyi tehtävästä, koska tiesi kuolevansa, joten itseäni kyllä kiinnostaisi tietää se, mistä hän tuon tiedon sai? Näet kukaan taiteilija ei varmasti tuosta tehtävästä kieltäytynyt, koska se takasi toimeentulon sekä myös sen, että taiteilija sai oppilaita. Eli tuolloin varmaan oli jonkun mielessä käynyt kysymys, “missä nyt mennään?", kun Holmberg tuon viran hylkäsi.

Lähteet

“Metsä sadeilmalla”
https://fi.wikipedia.org/wiki/Mets%C3%A4_sadeilmalla

“Suomalainen metsämaisema”



https://pimeakronikka.blogspot.fi/p/werner-holmbergin-metsa-aiheiset-taulut.html

Comments

Popular posts from this blog

New AI-based operating systems revolutionize drone technology.

"University of Missouri researchers are advancing drone autonomy using AI, focusing on navigation and environmental interaction without GPS reliance. Credit: SciTechDaily.com" (ScitechDaily, AI Unleashed: Revolutionizing Autonomous Drone Navigation) The GPS is an effective navigation system. But the problem is, how to operate that system when somebody jams it? The GPS is a problematic system. Its signal is quite easy to cut. And otherwise, if the enemy gets the GPS systems in their hands, they can get GPS frequencies. That helps to make the jammer algorithms against those drones. The simple GPS is a very vulnerable thing.  Done swarms are effective tools when researchers want to control large areas. The drone swarm's power base is in a non-centralized calculation methodology. In that model, drones share their CPU power with other swarm members. This structure allows us to drive complicated AI-based solutions. And in drone swarms, the swarm operates as an entirety. That ca

Hydrogen is one of the most promising aircraft fuels.

Aircraft can use hydrogen in fuel cells. Fuel cells can give electricity to the electric engines that rotate propellers. Or they can give electricity to electric jet engines. In electric jet engines. Electric arcs heat air, and the expansion of air or some propellant pushes aircraft forward. Or, the aircraft can use hydrogen in its turbines or some more exotic engines like ramjets. Aircraft companies like Airbus and some other aircraft manufacturers test hydrogen as the turbine fuel.  Hydrogen is one of the most interesting fuels for next-generation aircraft that travel faster than ever. Hydrogen fuel is the key element in the new scramjet and ramjet-driven aircraft. Futuristic hypersonic systems can reach speeds over Mach 20.  Today the safe top speed of those aircraft that use air-breathe hypersonic aircraft is about Mach 5-6.   Hydrogen is easy to get, and the way to produce hydrogen determines how ecological that fuel can be. The electrolytic systems require electricity, and electr

The neuroscientists get a new tool, the 1400 terabyte model of human brains.

"Six layers of excitatory neurons color-coded by depth. Credit: Google Research and Lichtman Lab" (SciteechDaily, Harvard and Google Neuroscience Breakthrough: Intricately Detailed 1,400 Terabyte 3D Brain Map) Harvard and Google created the first comprehensive model of human brains. The new computer model consists of 1400 terabytes of data. That thing would be the model. That consists comprehensive dataset about axons and their connections. And that model is the path to the new models or the human brain's digital twins.  The digital twin of human brains can mean the AI-based digital model. That consists of data about the blood vessels and neural connections. However, the more advanced models can simulate electric and chemical interactions in the human brain.  This project was impossible without AI. That can collect the dataset for that model. The human brain is one of the most complicated structures and interactions between neurotransmitters, axons, and the electrochemica