Muistikuvien manipuloiminen esimerkiksi PROJECT PRESERVE DESTINY:n kaltaisissa operaatioissa sekä siitä koituvat psyykkiset haitat saattavat aiheuttaa ihmisen eristymisen yhteisöstään vaarantaa ihmisen oikeusturvan.
Muistin toiminta on erittäin hyvin tunnettua, ja sen rakennetta on tutkittu jo satojen vuosien ajan. Ensin aistista tuleva hermoimpulssi varastoidaan lyhytaikaista muistia käsitteleviin soluihin, minkä jälkeen nämä solut lähettävät muistijäljen niihin soluihin, jotka vastaavat muistijälkien säilyttämisestä, ja se mikä aiheuttaa Alzheimerin taudin liittyy juuri tähän prosessiin. Syynä on se, että hermosolujen myeliinitupet paljastuvat, jolloin solut eivät saa enää yhteyttä toisiinsa. Koska tämä prosessi tunnetaan, niin siihen tietenkin halutaan vaikuttaa tehokkaasti.
On kuitenkin tilanteita, missä henkilön ei haluta painavan mitään asioita mieleensä. Tuollainen tilanne voi olla vaikka vankilassa, missä vankien ei toivota muistavan vartijoiden tai muiden vankien kasvoja sekä heidän nimiään. Tällä tavalla estetään myös näihin henkilöihin kohdistuvat kostotoimet. Tuota varten on kehitetty erilaisia lääkkeitä, joilla estetään ihmisen lähimuistin solujen kommunikointi pitkäaikaisesta- eli säilömuistista vastaavien solujen kanssa. Tuolloin henkilö ei muista oikeastaan yhtään mitään koko tilanteesta, ja tietenkin muistia tai muistiin painamista sekä muuta toimintaa voidaan häiritä kovalla äänellä, jolloin ihminen ei pysty painamaan asioita mieleensä.
Tällaisella toiminnalla estetään esimerkiksi salakuuntelu, ja asioiden muistiin painaminen tilanteissa, missä ihmisen muistijälki muuttuu uhaksi jonkun tahon turvallisuudelle.Muistijälkien manipuloiminen on sellainen asia, että se varmasti kiinnostaa monia tahoja maailmassa, koska muisti on meidän ihmisten kannalta sekä hyvä että huono asia, riippuen siitä miten asioista ajatellaan sillä kertaa. Kun puhutaan muistista, niin tietenkin voidaan käydä läpi erilaisia tilanteita, missä siitä, että henkilö on käynyt läpi jonkun reitin tai muun vastaavan asian ennen kuin hän joutuu “tulikokeeseen”, niin silloin tietenkin hän varmasti hyötyy tuosta kokeilusta todella paljon.
Jos henkilö on jo käynyt esimerkiksi radan läpi ennen kuin hän aloittaa performanssin, niin silloin tietenkään hänen muistinsa ei tarvitse kaiken aikaa nauhoittaa sitä, mitä esimerkiksi lenkkeilijä on tekemässä. Silloin aika tuntuu menevän siivillä, ja ihminen alkaa ohjata toimintojaan ulkomuistista, mikä vapauttaa aivojen resursseja ajatteluun. Tämä kuitenkaan ei ole mitään erityisen mukavaa silloin, kun henkilö on ajamassa autolla kotiinsa, ja ikään kuin heittää sen automaattiajon päälle. Tuolloin saattaa jäädä vilkku näyttämättä tai sitten henkilö ohjaa ulkomuistista autonsa suoraan toisen auton eteen, kun hän ei muista olla varovainen, ja tämä sitten johtuu usein siitä, että henkilön tullessa normaalisti kotiinsa, ei kukaan ole ehkä koskaan ennen kääntynyt mistään suunnasta. Mutta tuolloin ensimmäisen kerran sitten tuleekin auto vastaan tiellä.
Tässä tapauksessa sama toiminto, mikä automatisoi autolla ajamisen, eli vaihteiden vaihdot sekä muut vastaavat asiat tekee automaattisiksi sama muistin toimintaan liittyvä asia, mikä altistaa hänet vaaralle lähellä kotiaan. Tuota toimintoa kutsutaan refleksitoiminaksi. Siinä ihmisen liikerata automatisoidaan niin, että hänen ei tarvitse käyttää aivokuortaan, kun tuo tuo henkilö tekee jonkin liikkeen, mikä on hänelle opetettu useita kertoja. Tuota liikkeen tai liikeradan oppimista käytetään hyväksi esimerkiksi erilaisissa taistelulajeissa, joissa niitä kutsutaan katoiksi. Termi “kata” tarkoittaa sitä, että jotain liikettä tai toimintoa tehdään kerran toisensa jälkeen jopa tuhansia tai miljoonia kertoja peräkkäin, jolloin henkilö oppii tuon liikkeen niin, että tietyissä tilanteissa hän tekee automaattisesti tietyn liikkeen. Kyseinen liike voidaan opettaa myös virtuaalitodellisuutta käyttäen, ja jos henkilöllä on käytössään esimerkiksi elektroniset nyrkkeilyhanskat, niin silloin hän voi harjoitella erilaisia taistelutekniikoita virtuaalista vastustajaa vastaan.
Kyseistä asiaa kutsutaan nimellä “triggeri” tai laukaisin, mikä sitten saattaa aiheuttaa hiukan kiusallisia asioita kaduilla. Näet henkilölle voidaan opettaa hyvinkin monimutkaisia liikesarjoja ilman, että hän huomaa itse yhtään mitään, ja jos tuohon toimintaan liittyy jonkinlainen kuva tai toiminto, mikä saa henkilön sitten käyttämään liikesarjaa, niin silloin voi edessä olla hyvin ikävä tapaus. Näet esimerkiksi se, että henkilölle opetetaan triggerinä veitsi, ja reaktiona tähän voi olla vaikkapa sormenpäillä annettu isku kurkkuun tai ohimoon suunnattu kiertopotku, niin silloin voi edessä olla käynti poliisilaitoksella selvittämässä, miten se veitsen esiin vetänyt henkilö nyt sinne hautausmaalle joutui, kun hän . Tuollaisia kokeiluita käyttäytymistieteiden karussa maailmassa tekivät esimerkiksi kuninkaalliset turvamiehet sekä erilaiset samurait, joiden tehtäviin kuului päällikkönsä kunnian turvaaminen loppuun asti. Eli heidät oli koulutettu riisumaan vastustaja aseista.
Tuo miehistö toimi silloin kauan sitten samalla tavoin, kuin nykyiset salaisen palvelun agentit, eli he pyrkivät ottamaan tuollaisen attentaatin tekijän kiinni elävänä, jotta häntä voidaan sitten kuulustella. Mutta periaatteessa autolla ajaminen sekä katojen oppiminen on aivan samanlainen prosessi, missä henkilön selkäydin ikään kuin ohjelmoidaan toimimaan tietyllä tavoin. Kuitenkin muisti on myös sellainen asia, mikä saattaa eristää henkilön muista sekä tehdä hänestä epäluotettavan johtajan. Vai mitä ajattelette sellaisesta asiasta, että teitä johtaisi jossain todella vaativassa tilanteessa henkilö, joka on ensimmäistä kertaa tällaisessa tehtävässä? Silloin ainakin itseltäni rupeaisi polvet lyömään loukkua, jos kukaan ryhmästä ei olisi ollut tehtävissä ennen jotain operaatiota.
Tuon teki USA:n asevoimat kehittivät myöhemmin sellaisen ohjelman, mitä kutsutaan nimellä PRESERVE DESTINY. Sen tarkoitus on ollut sellainen, että asevoimien työntekijöille luodaan virtuaalitodellisuuden avulla valheellisia muistoja siitä, että he ovat ennenkin olleet jossain tehtävissä, elli tuolloin luodaan sellainen kokemus, että kukaan ei ole koskaan ollut ensimmäistä kertaa todellisessa operaatiossa. Tuolloin käytetään kuulemma sekä ilokaasua että muita aineita, joilla ihmisen tajunnan tasoa alennetaan. Näin sotilailta poistetaan se ensimmäisen kerran jännitys, kun hän lähtee tehtäviään suorittamaan Näin ainakin Sidney Gottliebin kaltaiset miehet ajattelivat, ja tuon operaation piti tietenkin olla sellainen, että se ei leimaa yhtään ketään.
Keino millä Gottlieb aikoi sulkea henkilöiden suun oli tietenkin vaitiolovelvollisuus. Tuolla asialla suuri aivopesuohjelmien johtaja, jonka alaisuudessa tehtiin kammottavat MKULTRA sekä ARTICHOKE-ohjelmien kokeet, joissa ihmisiä “ohjattiin” ajattelemaan sellaisia ajatuksia mitä keskustiedustelupalvelu halusi heidän ajattelevan. Kuitenkaan hän ei koskaan ajatellut, että jotkut ihmiset voivat tuollaisen muistiin kohdistuneen peukaloinnin jälkeen joutua todella vakaviin vaikeuksiin. Eli noita henkilöitä voidaan leimata valehtelijoiksi, jos heidän aivojensa toiminnan manipulointi saa aikaan sen, että kyseiset henkilöt saavat PTSD:n “Post Traumatic Stress Disorder” eli posttraumaattisen stressihäiriön.
Silloin tuollainen henkilö saattaa kuitenkin lähteä hakemaan hoitoa pahenevaan päänsärkyyn, jolloin hän saattaa sitten kertoa tuosta valheellisesta virtuaalitodellisuuden sekä ehkä taistelussa otettujen taltioiden avulla muistosta lääkäreille. Nämä sitten saattavat tarkistaa tuon henkilön kertomuksen, ja sitten tietenkin seuraa sellainen asia, että hänet todetaan valehtelijaksi. Tuon takia tuollainen ihminen voi joutua syrjityksi sekä pilkatuksi myös omassa yhteisössään. Eli hän valehtelee vaikka omasta mielestään puhuu totta. Tällöin pitää lääkärin sekä tutkijoiden käyttää tehokkaita menetelmiä, kuten valheenpaljastinta sekä erilaiisa skannereita, jotta he voivat selvittää sen, puhuuko henkilö tietoisesti valheita, vai kuvitteleeko hän sitten kaiken.
Vain tieteellinen tutkimus voi paljastaa sen, että puhuuko henkilö valheita uskoen niitä itse todeksi. Tällaisessa tapauksessa pitää sitten aina miettiä sitä, että kuka sitten on tällaisia leikkejä jonkun ihmisen kanssa leikkinyt. Ja samalla pilannut toisen elämän. Kuitenkaan tuota asiaa ei ole koskaan puitu julkisuudessa. Nykyään asia on niin, että tuollaisen virtuaalitodellisuuteen perustuvan muistinhallinnan olisi hyvä olla tuomioistuinten tiedossa, koska sama asia, mikä teki tuosta projektista hyvin lupaavan voi auttaa jotain rikollista pakenamaan oikeutta. Rikolliset ovat älykkäitä ihmisiä, joiden moraalinen käsityskyky on kuitenkin alentunut, joten tietenkin myös mafian miehet lukevat noista mielenhallinnaksi kutsutuista projekteista. Ja kun mietitään, sellaista asiaa, että VR-setti, mihin älypuhelimen voi laittaa maksaa alle 50 euroa, ja sitten vain pitää saada sellainen sovellus, mikä jakaa tuon puhelimen näytön, ja sen jälkeen tietenkin tietokoneen näyttö on hyvä yhdistää tuohon puhelimeen, jotta voidaan seurata sitä, että tuo laite toimii oikein.
Sen jälkeen uhrin tajuntaa alennetaan esimerkiksi ilokaasulla, joka sopii siitä syystä erittäin hyvin tähän tarkoitukseen, että se ei jätä jälkiä vereen. Samoin typpioksiduulia on helppo hankkia, jos sen hankkimisen perustelee vaikka rata-autoihin liittyvällä harrastuksella. Ja sitten tuota ainetta voidaan antaa henkilölle vaikka naamarin kautta, jolloin hän ei kykene sitten todistamaan mitään koko asiasta. Opiaattien hankinta vaatii tietenkin suhteita, sekä niistä jää kyllä sitten jälki uhrin vereen.
Kuitenkin tuollaisen teon tehnyt henkilö tuskin haluaa, että hänen uhrinsa käyvät verikokeessa, jolloin ainakin opiaatit paljastuvat. Ja juuri tämä asia tekee tällaisista projekteista niin vaarallisen. Näet jos tuollainen triggeri tai miksi tätä nyt halutaan sanoa luodaan henkilölle, joka työskentelee vaikka ydinaseiden parissa, niin silloin hän voi teoriassa vaikka painaa nappia, jolloin tapahtuu asioita, joita kukaan ei varmasti halua tapahtuvan.
Comments
Post a Comment