Sulaan metalliin perustuvat panssarintorjunta-aseet ovat pian täyttä totta

Hellfire-ohjuksen taistelukärjen tappava säde on noin 10 metriä, ja esimerkiksi torpedojen käyttö satama-altaaseen tunkeutunutta sukellusvenettä vastaan on sikäli vaarallista, että räjähtävä taistelukärki aiheuttaa väistämättä vaurioita myös ympäröiville laivoille, joten sen takia on myös asevoimien täytynyt kehitellä uusia aseita, joilla voidaan helposti pysäyttää vaikkapa kohti tuleva kuorma-auto, jos se syöksyy ihmisiä kohti. Tietenkin kiväärit sekä singot ja ohjukset ovat tuolloin tehokkaita välineitä, mutta jos iskussa käytetään autoa, minkä maskin takana on teräsprofiili, niin silloin pitää autoa ampua todella monta kertaa.

Tai sitten käyttää sinkoja tai muita panssarintorjunta-aseita, jolloin sirpaleita lentää ympäriinsä, ja sivullisia saattaa kuolla. Samoin jos satama-altaaseen tunkeudutaan siten,että sukeltajaryhmää tuetaan sukellusveneen avulla, niin torpedojen käyttö on tuolloin äärimmäisen vaarallista. Kuitenkin jos vartioalus käyttää syvyyspommeja, niin se on jotenkin pysäytettävä. Sen runkoon tuskin kuitenkaan kyetään miinoja asentamaan,joten siksi täytyy kehittää elektromagneettinen taistelukärki, joka itseasiassa leikkaa reiän tuon aluksen tai muun kohteen kylkeen. Kyseessä on itseasiassa generaattori, joka on asennettu taistelukärjen sisään, ja sen tehtävänä on muuttaa tuo ammus sulaksi metalliksi.

Tällöin sula metalli sitten leikkaa kohteen kyljestä palan pois, ja tunkeutuu sen sisään. Elektromagneettinen ammusteknikka on sikäli vaarallista, että noissa sähkömagneettisissa aseissa ei lainkaan käytetä räjähteitä. Normaalisti taistelukärjissä käytetään typpeen sekä hyvin nopeaan hapetusreaktioon perustuvia räjähteitä, joiden havaitseminen perustuu typpii-ilmaisimiin sekä pommien etsimiseen koulutettuihin  koiriin, jotka haistavat räjähteen hyvinkin kaukaa. Kuitenkaan tuollainen generaattori ei lähetä hajua, ja jos se toimii esimerkiksi paine-ilmalla, niin se voidaan soluttaa tukikohtaan tai öljynjalostamoon ilman, että kukaan huomaa mitään, ja jos tuollainen elektromagneettinen pommi asetetaan räjähteiden tai kaasujohtojen päälle, niin se voi aiheuttaa todella vakavan tilanteen.

Tai mitä itse miettisitte tilanteesta, jossa esimerkiksi krakkaustornin päälle on asennettu metallilaatikko, jonka sisällä on generaattori, mikä muuttaa sähkömagneettisella kentällä tuon laatikon sulaksi metalliksi. Noiden taistelukärkien tarkoitus on sellainen, että ne eivät aiheuta sekundäärisiä tappioita, jos niitä käytetään vaikkapa kaduilla jotain ajoneuvoja vastaan. Kuitenkin niiden teho on tarpeeksi suuri, jotta taistelupanssarivaunun runkoon tulee reikä. Nämä kärjet on tehny niin, että niitä säilytetään latauslaitteessa, jonka jälkeen tuo akkuvirta johdetaan kärjessä olevaan generaattoriin, tai toki myös suuritehoisia polttokennoja voidaan käyttää generaattorin pyörittämiseen tai muuten tuon taistelukärjen sulattamiseen. Juuri metallin sulattaminen on ongelmallista näissä uuden sukupolven taistelukärjissä.

Näiden laitteiden lentoaika kohteeseen on vain muutamia sekunteja, ja sen aikana kärjen pitäisi muuttua sulaksi metalipisaraksi, joka sitten lävistää kohteen. Ja tuolloin ongelmana on tietenkin se, että tarvitaan suuritehoinen magneettikenttä, joka sitten ehtii sulattaa kärjen ennen iskeytymistä kohteeseen. Ja juuri kaupunkiympäristö on se missä tämä kärki olisi omiaan, kun taistellaan asutuskeskusten herruudesta. Tuolloin ampumamatka voi olla varsin pieni, ja sen takia käytettävän sähkötehon pitää olla erittäin suurta. Yksi tapa on käyttää räjähteellä puristettavia paristoja, joista voidaan saada ulos erittäin suuri teho. Tuolloin ammuksen sulattaminen voi tapahtua erittäin voimakkaiden valokaarien avulla.

Tai sitten sen sisään asennetaan mikroaaltolähetin, joka sulattaa tuon ammuksen. Kuitenkin esimerkiksi sähköjärjestelmän lataamisessa on omat ongelmansa, koska asetta pitäisi voida käyttää myös kannettavana panssarintorjunta-aseena. Yksi tapa ratkaista nämä ongelmat on tietenkin käyttää ammuksessa paikannuslaitetta, jonka avulla siihen suunnataan mikroaaltoja tai muita voimakkaita sähkömagneettisia kenttiä, joilla tuo ammus sitten sulatetaan matkalla kohti maalia. Eli teoriassa vaikka kaksi voimakasta tutkaa voidaan kohdentaa tuollaiseen GPS:llä varustettuun ammukseen, ja jos nuo tutkat toimivat samalla taajuudella, niin ammus kuumenee todella kuumaksi. Tuolloin voidaan käyttää ammukseen radan suuntaista radioaaltoa, ja sivulta tulevaa radiosätelyä hyväksi, jotta ammuksen pinta saadaan kuumaksi.