AIDS-virus on maailman vaarallisimpia organismeja, vaikka siihen ollaan kehittämässä hoitoja, joista osa on jopa tehonnut tähän virukseen. Ja tätä virusta epäillään hyödynnettävän erilaisissa biologisen sodankäynnin ohjelmissa.
AIDS- (Acquired Immune Deficiency Syndrome) virus on yksi maailman vaarallisimmista organismeista. Sen tappavuus johtuu siitä, että tuo virus hakeutuu ihmisen syöjäsoluihin, jotka vastaavat ihmisen immuunipuolustuksesta. Oikeastaan tartunta etenee niin, että ensin tartunnan saavat “auttaja-T”-solut, jotka ohjaavat immuunipuolustuksen toimintaa. Mutta myös makrofagit voivat infektoitua tuosta viruksesta, koska niiden aineenvaihdunta ei pysty tuhoamaan viruksen perimää. Tuo virus ilmeni aluksi homoseksuaalien piireissä, mutta levisi sitten myöhemmin myös heteroseksuaalien joukkoon, ilmeisesti huumeiden satunnaiskäyttäjien lainaamien neulojen välityksellä.
Immuunisolut tuhoutuessa alkaa virus tarttua myös muihin soluihin, eli tuolloin se itse aiheuttaa kuoleman. Eli siksi sairastunutta ei vain voida pitää jossain puhtaassa tilassa, ja odottaa immuunisolujen loppumista. Toki kun immuunisolut loppuvat, niin silloin elimistön omat bakteerit alkavat tuhota ihmisen kudoksia. Silloin elimistö kääntyy ikään kuin itseään vastaan. Näet tuon viruksen perimä-aines on ikään kuin kaksinkertaisessa kapselissa, mikä tarkoittaa sitä, että viruksella on ikään kuin kaksi kuorta, mikä tekee siitä erittäin kestävän. AIDS-virukset ovat niin sanottuja retroviruksia, joista suurin osa on meille ihmisille harmittomia.
Kuitenkin voidaan samalla sanoa, että mikään virus ei ole täysin harmiton, jos se esimerkiksi kopioi perimänsä sellaiseen kohtaan solun DNA:ta, missä se estää isäntänsä itsetuhomekanismin toiminnan, jolloin solu muuttuu syöpäsoluksi. Kuitenkin ihminen jonka immuunipuolustus ei toimi kunnolla on sellaisessa tilanteessa, että kaikki organismit ovat hänelle vaarallisia. AIDS:ia hoidetaan tulevaisuudessa ehkä nanotekniikkaan perustuvalla hoidolla, missä nanokoneet etsivät ja tuhoavat viruksia verestä. Eli nämä molekylaariset koneet ikään kuin leikkaavat viruksen pintaa auki, ja etsiytyvät sen perimään tuhoten sen RNA-molekyylin avaamalla sen ionisidokset.
Tarkoitan, että esimerkiksi sammal voi alkaa kasvaa tuollaisen AIDS-potilaan ihossa. Kuitenkin AIDS-viruksen tapa tarttua immuunipuolustuksesta vastaaviin soluihin on kuitenkin saanut eräät tiedemiehet miettimään mahdollisuutta käyttää tuota virusta esimerkiksi leukemian hoitoon. Tuolloin viruksen avulla tuhotaan vereen päässeitä syöpäsoluja, mutta kuitenkin tuo terapia on äärimmäisen vaarallinen, koska siinä ihmiseen päästetään organismia, mikä normaalisti tuhoaa hänen immuunipuolustuksensa.
Kyseiseen toimintaan ei tietenkään voida käyttää normaalisti luonnosta löytyvää virusta, vaan tuon syöpää tuhoavan viruksen RNA ribonukleiinihapon (tai DNA)-molekyyliä pitää muokata erityisellä ionitekniikalla, missä ionitykki ikään kuin valmistaa keinotekoista perimäainesta niin että se luo ensin ionisoituneen perimän emäsmolekyylin, ja sitten tuo molekyyli ammutaan kiinni tuohon perimä-ainekseen. Tuolloin tuo molekyyli sitten pysäytetään oikealla kohdalla, jolloin se kiinnittyy tuohon molekyyliin. Kuitenkin on olemassa syy siihen, että tuota emästä ei ammuta suoraan nisäkkään soluihin. Se on se että meidän solumme tai niiden perimä on niin tavattoman monimutkainen, että tuo keinotekoinen perimäaines kannattaa ensin siirtää virusten perimään, koska tuo molekyyli on niin paljon yksinkertaisempi kuin ylemmän olion perimäaines.
Tuon jälkeen tämä keinotekoinen virus siirretään ihmisen soluun tai verenkiertoon. Jälkimmäisessä tapauksessa tuo virus on ehkä tarkoitettu nimenomaan virusten avulla tehtyyn terapiaan, jolloin ihmiseen pitää ruiskuttaa tarpeeksi viruksia, että ne tehoavat esimerkiksi juuri leukemiaan. Tuolloin virus siirretään ensin soluviljelmään, jossa sitä monistetaan tuon organismin luonnollisen lisääntymismenetelmän avulla. Eli tuo keinotekoinen perimäaines siirretään soluun, jossa sitten virukset lisääntyvät, jolloin niitä saadaan tarpeeksi virusterapiaa varten. Tai sitten niiden avulla voidaan siirtää mitä hyvänsä geenejä mihin hyvänsä soluihin. Tuolloin voidaan esimerkiksi hyvin kalliita lääkkeitä tuottaa soluviljelmien avulla tehokkaasti. Mutta tuollainen tekniikka voi aiheuttaa myös hyvin vakavia asioita, joihin liittyy mahdollisuus tuottaa biologisia aseita, jotka vaikuttavat vain tiettyyn ihmisryhmään.
Kyseisessä tapauksessa henkilöön voidaan ruiskuttaa virusta, mikä aiheuttaa hänelle vain pientä flunssaa, mutta samalla hän levittää virusta, joka iskee johonkin tiettyyn väestöryhmään aivan toisella tavalla. Tuon idean keksi aikoinaan eräs etelä-Afrikan apartheid-hallituksen taustatoimijoista. Kyseinen yhtiö ideoi sellaisen erittäin brutaalin sekä epähumaanin biologisen aseen, mikä surmaisi vain mustaihoisia ihmisiä. Tuo tekniikka perustui mikrobeihin, joiden perimää olisi muunneltu niin, että se aiheuttaa kuolettavan infektion vain ihmisille, joilla on tumma ihonväri. Kyseinen ohjelma tunnettiin nimellä PROJECT COAST, ja siitä tehty ohjelma näkyy tekstin lopussa olevasta alimmasta linkistä.
Tuo kammottava projekti lakkautettiin kun Mandela nousi valtaan. Tämä ohjelma kuitenkin avasi sellaisen ajatuksen, että geenitekniikan avulla voidaan luoda mikrobeja, jotka aiheuttavat kuolettavia infektioita vain jollekin tietylle ihmiselle. Ideana olisi se, että jos joku henkilö halutaan eliminoida, niin silloin tätä mikrobia vain ruiskutetaan jonkun hänen lähelleen pääsevän henkilön vereen. Sen jälkeen tuo henkilö saattaa saada vain hyvin lievän nuhan, mutta kun hän saapuu kohteen viereen, niin tuo kohde sitten saa kuolettavan infektion.
AIDS-virukseen liittyy sellainen teoria, että se olisi tuotettu jossain biologisen sodankäynnin laboratoriossa homoseksuaalien eliminoimiseen, ja sitten tuo organismi olisi päästetty vapaaksi, kun sitä olisi tarinoiden mukaan kokeiltu kuolemanjonon vankeihin. Eli jossain oli sitten käynyt niin, että tuon teloitettavan verta oli joutunut johonkin punaisen ristin varastoon, jolloin epidemia oli lähtenyt käyntiin. Se onko tämä totta vai tarua päättää jokainen aivan itse. Kuitenkin tiedetään, että esimerkiksi “Porton Down” tai Edgewood arsenal ovat voineet tuollaista organismia kehitellä. Tai sitten toimijana on voinut olla joku Neuvostoliiton tai Etelä-Afrikan laboratorio, joka on vahingossa tai tahallaan sitten päästänyt tuon organismin ilmaan.
Se onko tämä totta ei ehkä koskaan selviä tyydyttävästi, eli tuollaista operaatiota koskevat asiakirjat on saatettu polttaa, koska kukaan ei halua varmasti ottaa tällaista toimintaa vastuulleen. Kun valta vaihtui Etelä-Afrikassa, niin näihin ohjelmiin liittyvät asiakirjat varmasti tuhottiin, koska kukaan ei halunnut sitten saada syytteitä kansanmurhasta uusien vallanpitäjien toimesta. Sama koskee myös Neuvostoliittoa. Eli kun tuo valtio romahti, niin nämä KGB:n sekä erikoisjoukkojen upseerit, tiedemiehet sekä tutkijat, jotka ottivat osaa esimerkiksi GULAG:issa tapahtuneisiin ihmiskokeisiin varmasti ovat sitten asiakirjat hävittäneet, jotta he eivät joutuisi teoistaan vastuuseen. Mutta kun mietitään esimerkiksi kammottavaa “unikoetta”, niin silloin kyllä voidaan sanoa, että mikään kovin humaani ei tämä Neuvostoliiton vankileirien järjestelmä kuitenkaan ollut. Unikokeessa on sitten sellainen aspekti, että noiden henkilöiden kuvista voidaan päätellä heidän joutuneen jonkinlaiseen autoimmuunikokeen uhriksi, eli ruumiin tuhoutuminen kertoo siitä, että noiden henkilöiden immuunivaste olisi tuhottu, mikä on aiheuttanut noissa kuvissa olevan kudostuhon.
Comments
Post a Comment