OPEC (Organization of the Petroleum Exporting Countries) sekä sen intressi hallita maailman öljytuotteiden tuotantoa saattaa vaikuttaa esimerkiksi kullan hintaan ja saasteettomiin energiamuotoihin odottamattomalla tavalla

Öljynporauslautta Quatarin edustalla

Maailmantalous ja kullan arvo ovat käsi kädessä kulkevia asioita, joiden riippuvuus toisistaan johtuu siitä, että jalometalli kulta on ikään kuin maailman valuutta. Eli vaikka yhdenkään valtion talous ei enää riipu yksin kullasta, niin kuitenkin eräiden toisten tuotteiden arvo määritellään suoraan tai välillisesti kullassa, ja nämä tuotteet ovat nimen omaan maailmantalouden kannalta äärimmäisen tärkeitä, koska niitä tarvitaan perusvoiman tuottamiseen. Suurin osa maailman ihmisistä varmaan tietää, että ainoastaan yksi "ei islamilainen valtio" maailmassa kuuluu OPEC:iin (Organization of the Petroleum Exporting Countries), joka sitten varmasti kertoo jotain tuon järjestön asenteesta USA:aa ja länsimaita kohtaan, varsinkin jos kyseessä on Israelin tukemiseksi katsottu toiminta. Vuonna 1972 OPEC käänsi öljyhanat kiinni, jotta se saisi painostettua USA:aa luopumaan Israelin tukemisesta, ja vaikka öljyn maailmanmarkkinahinta määräytyy dollareissa, niin joskus dollareiden toimimista arabian pörsseissä on rajoitettu.

Nämä tuotteet ovat petrokemian teollisuuden tuotteita, joista tärkeimmät ovat öljy sekä maakaasu, joiden jalostaminen kyllä osataan lännessä, mutta kuitenkin raakaöljy- sekä maakaasuvarannot sijaitsevat aina jonkun valtion mailla, ja niiden kauppaa säädellään erittäin tarkasti. Nykyään toki kultaa käytetään aina vähemmän esimerkiksi öljytuotteiden hintaa laskettaessa, ja tässä täytyy huomauttaa siitä, että nykyään öljyä myydään nimellisesti nimen omaan dollareissa lasketun hinnan mukaan. Mutta ongelma on siinä, että aina välillä nuo muslimit, joista enemmistö OPEC:in jäsenmaiden kansalaisista on, eivät ehkä halua aina vaihtaa USA:n dollareita. 

Ja öljyn hinta on se, jota käytetään pohjana, kun lasketaan maakaasun hintaa, ja tuon ensimmäisen tuotteen hinta määräytyy sitten siten, että kuinka paljon öljyä saa kilolla kultaa. Tuo tilanne tulee eteen silloin, jos joku maa kieltäytyy vaihtamasta USA:n dollareita esimerkiksi poliittisista syistä, ja kuten tiedämme, niin monet OPEC:in jäsenmaista ovat muslimimaita, joissa US:sta ei perinteisesti pidetä., ja joskus nuo maat päättävät, että USA:n dollaria ei saa noteerata heidän pörsseissään, jos sen katsotaan tukevan liikaa Israelia tuolla Lähi-Idässä.

Kyse on pörssissä määritellystä barrellihinnasta, joka sitten riippuu tietenkin myös kullan arvosta maailmanmarkkinoilla. Barelli on 159-litraa, jos kyseessä on öljytuotteiden tilavuusmitta. Mutta vielä enemmän kuin kullan hinta, niin myös tuotettu öljyn määrä vaikuttaa öljyn hintaan, ja se mikä koskee öljyä, koskee myös maakaasua. OPEC (Organization of the Petroleum Exporting Countries) määrittelee tarkasti sen, kuinka paljon öljyä sen 12 jäsenmaata vievät markkinoille, ja nämä 12 jäsenmaata Algeria, Angola, Ecuador, Iran, Irak, Kuwait, Libya, Nigeria, Qatar, Saudi-Arabia, Yhdistyneet arabiemiirikunnat ja Venezuela, muodostavat kartelli, joka palvelee jäsenmaidensa etuja.

http://www.opec.org/opec_web/en/about_us/25.htm

https://fi.wikipedia.org/wiki/Barreli

Monet näistä valtioista ovat nimenomaan USA:aa vastustavia maita, ja niiden poliittinen infrastruktuuri ei ainakaan kovin demokraattinen ole. Ja kuitenkin noiden maiden hallinnassa on huomattava osa maailman öljyvaroista. Ja tuo liittouma sitten tietenkin haluaa parhaan mahdollisen tuoton omille tuotteilleen, jotka ovat lähinnä raakaöljy sekä maakaasu, joiden myyntiä ne säännöstelevät todella tarkasti. Noiden maiden käsissäon tuolloin niin sanottu öljyase, mikä tarkoittaa sitä, että ne voivat pienentää öljyn tuotantoa, jolloin ”mustan kullan” maailmanmarkkinahinta kohoaa. Tätä taloudellista asetta ne käyttivät ensimmäisen kerran vuonna 1972, jolloin Jom Kippur-sodan aikaan arabimaat alkoivat vähentää öljyntuotantoaan, jolloin syntyi öljykriisi.

https://fi.wikipedia.org/wiki/OPEC

Tuo tarkoitti öljytuotteiden hinnan nopeaa kohoamista, mikä jätti pysyvät jäljet autoteollisuuteen, kun ihmiset USA:ssa ja muualla lännessä luopuivat kalliista V-8-autoistaan, ja vaihtoivat pienimoottorisiin  japanilais- ja euromalleihin. Tuo öljykriisi tietenkin loi uuden tavan rakentaa autoja, eli alettiin suunnitella kokonaisuuksia, joissa auton moottorin tuottama teho laskettiin painokiloa kohti, eli alettiin laskea sitä kuinka paljon tehoa moottori tuotti verratttuna auton painoon, eikä sitä paljonko tehoa moottori tuotti ilman koria tai voimansiirtoa. Ja samoin teho ilmoitetaan taka-akselilta, ja myös auton saastuttamiseen ja osien kierrätettävyyteen kiinitetään paljon huomiota. Ja tietenkin kaikkia autotyyppejä suunniteltaessa on turvallisuus tärkeintä.

Eli niissä saattaa olla ylipainosta varoittava tietokone, joka estää liian painavan auton ajamisen. Hybriautot ovat vastaus sekä saasteisiin että suorituskykyyn, ja niiden avulla voidaan yhdistää urheilullisuus, turvallisuus sekä ekologisuus, ja automatiikka saattaa tulevaisuudessa säädellä auton nopeutta, niin että vaikka kaasua pidetään pohjassa, niin kaupunkialueella auto ei ylitä sallittua nopeutta, koska sen automatiikka skannaa liikennemerkit, ja sovittaa nopeudenrajoittmen niiden mukaan. Ehkä tulevaisuudessa tällaisen laitteen hankkiminen on vapaaehtoista, mutta jos auton omistaja hyväksyy sen autonsa, niin häntä voidaan palkita autoveron ja vakuutusmaksujen alentamisella.

Autojen polttoaine korvataan muulla kuin öljyllä, ja samoin tuo maakaasu korvataan esimerkiksi vedyllä, niin se vähentää OPEC:in kykyä vaikuttaa maailmantalouteen kääntelemällä öljy- ja kaasuputkien sulkuventtiiliä, ja kun puhutaan maakaasusta sekä öljystä, niin näillä tuotteilla on korvaamaton asema maailman ajoneuvojen sekä perusvoiman tuotannossa. Ja siksi esimerkiksi Venäjän asema on maailmassa niin vahva, koska se sitten pystyy vaikuttamaan esimerkiksi EU:n politiikkaan säätelemällä maakaasun hintaa, joka sitten vaikuttaa suoraan sähkön kuluttajahintaan. Maakaasu on erittäin hyvää polttoainetta,  Kyse on parhaasta vaihtoehdosta, mikäli valittavana on vain fossiilisia polttoaineita. Sen toimittaminen voimaloihin on helppoa, eli niihin pitää vain vetää putket, joita pitkin tuota pääasiassa metaania sisältävää kaasua voidaan helposti johtaa suoraan kaasukentiltä polttouuniin.

Maakaasu on erittäin käyttökelpoista, koska vaikka putki hajoaisi, niin se ei kovin paljon ymäristöä likaa. Öljy taas leviää pitkin maastoa, ja likaa erittäin laajoja alueita, jos vuotoa ei huomata ajoissa. Jos taas puhutaan vetytaloudesta, niin silloin voidaan markkinoille tuoda uusi ja saasteeton polttoaine, jota voidaan hyödyntää samoissa kattiloissa kuin maakaasua, ja sitä voidaan tuottaa kapillarivoimalaitoksilla.

Kyseessä on laitos, missä vettä johdetaan turbogeneraattorin kautta meren pohjasta pintaan, ja tuota syntyvää sähkövirtaa voidaan käyttää veden hajottamiseen elektrolyyttisesti vedyksi ja hapeksi. Tuolloin voidaan itämerelle rakentaa kaasuntuotantolaitos. Samalla saadaan aikaan sellainen poliittinen tilanne, että Venäjä ei enää olisi niin määräävässä asemassa EU:n politiikkaan nähden. Jos me joskus siirrymme vetytalouteen, niin silloin jo olemassa olevaa energian tuotanto-infrasrtuktuuria voidaan hyödyntää tekemättä siihen mitään muutoksia, vain putkissa virtaavan kaasun laatu muuttuu.

Veden hajottaminen vedyksi ja hapeksi vaatii tietenkin energiaa, ja kätevintä olisi käyttää muunnettua öljynporauslauttaa, minkä öljyputken paikkalle asennetaan putki, jonka pää on lähellä valtameren pohjaa, ja sitten tuo vesi johdetaan turbiinin siipien läpi. Tai mikä tahansa muukin hajoitusmenetelmä käy, mutta jos halutaan olla ekologisia, niin tietenkin myös maalämpöä voidaan hyödyntää tässä tarkoituksessa. Ja maalämpö on tietenkin meidän leveyspiireillämme paras ja stabiilein tapa tuottaa energiaa. Maalämpövoimala on oikeastaan yksi kiehutusvesilaitosten alatyypeistä, jossa vulkaanista lämpöä käytetään veden kiehauttamisen. Tuolloin maahan porataan laseri avulla erittäin syvä reikä, johon lasketaan lämmönvaihdin. Ja sitten tuo kuumennettu vesi johdetaan sen turbiiniin.

Mutta kun palataan kullan maailmanmarkkinahintaan, niin on yksi asia, mikä voi tuon jalon metallin hinnan romauttaa. Se on yllättävää kyllä avaruusteollisuus, joka on nyt ottamassa ensiaskeleitaan. Nimittäin jos asteroidivyöhykkeeltä joskus tuodaan maahan mineraaleja, niin kullan maailmanmarkkinahinta varmasti putoaa, jos maahan tuodaan vaikka 50 000 kiloa kultaa jonkun avaruudessa olevan valtavan kultahipun muodossa. Se saattaisi ehkä riittää teollisuuden tarpeisiin, mutta kuten tiedämme niin monesti on spekuloitu sillä, että milloin valtioiden välinen kauppa vapautuu tuosta keltaisesta metallista täysin.