Ihmisarvoinen elämä sekä sairaalan vastuu siitä, "mikä on potilaalle parasta", ei ole sama asia kuin se, "mikä parasta henkilökunnalle"

Lääkärit sekä muut sairaalan työntekijät ottavat jatkuvasti vastuuta toisen ihmisen elämästä, ja sen takia täytyy sanoa, että heillä on työssään valtava vastuu. Mutta tuon asian takia esimerkiksi lääkärin koulutus kestää niin kamalan kauan. Ja tällä hyvin pitkällä koulutuksella varmistetaan, että kovin houkutteleva asia ei tuon viran ja velvollisuuden väärinkäyttö ole. Jos lääkäri käyttää virkaansa sekä asemaansa väärin, niin silloin hän tekee rikoksen, joka vie koko hänen elämänsä roskakoriin. Tuo lääkärin viran väärinkäyttö on näet sellainen asia, että sitä ei voida kuin kauhulla ajatella.

Itse olen joskus miettinyt sitä, että mistä minä tiedän mitä lääkäri oikeastaan tekee, tai että parantaako hän minun sairauksiani. Eli antaako hän oikeaa lääkettä tai poraako hammaslääkärini oikeasti reikää hampaassani? Tietenkin tiedän että turvajärjestelmä on olemassa, ja että hänen pitää lähettää raportteja sekä röntgenkuvia valvoville lääkäreille, ja tietenkin diagnoosit pitää tehdä oikein, jotta lääke olisi oikeanlaista, ja sen vaikutus olisi haluttua.

Mutta kuitenkin aina välillä eteen on tullut tapauksia, missä henkilökunta on kieltäytynyt potilaan toiveesta saada synnyttää keisarileikkauksella, ja seurauksena on ollut vaikea synnytys, ja sitten joskus on potilas kuollut, jos hänen esittämään toiveeseen ei olla suostuttu.  Joten aina tällaisissa tapauksissa on mieleeni tullut sellainen ajatus, että olisiko joku kätilö sitten halunnut esimerkiksi harjoitella synnytystä potilaan kustannuksella? Jos potilas toivoo jotain, niin silloin yleensä on ollut tapana kunnioittaa potilaan toiveita, jos se vain on mahdollista. Kuitenkaan henkilökunta ei jostain syystä ole noita toiveita noudattanut, ja missä mahtaa olla syy, kun aivan terve äiti kuolee synnytykseen?

http://www.mtv.fi/lifestyle/hyvinvointi/artikkeli/sairaalan-virhe-oli-kohtalokas-vastasynnyttaneelta-aidilta-koskettavat-viimeiset-sanat/6269518

Kun puhutaan synnytyskomplikaatoista, niin tuolla potilaalla oli edellisen synnytyksen yhteydessä ollut noita komplikaatioita, ja ne ilmeisesti oli kirjattu ylös vastaavan tapauksen varalta, mutta sitten tuota tekstiä ei olla viitsitty lukea. Ja seurauksena on ollut potilaan kuolema. Todella ikävä juttu tällainen asia, kun ajatellaan sitä, millainen maine noilla sairaalan työntekijöillä on muiden ihmisten silmissä. He antoivat potilaan kuolla, koska heidän mielestään hän ei tarvinnut sellaista hoitoa, mitä oli ehdotettu. Ja miksi noiden työntekijöiden mieleen ei tullut se, että potilastakin voidaan kuunnella noissa asioissa?

Lääkärien velvollisuus on hoitaa potilastaan mahdollisimman hyvin, ja siksi suurin osa heistä tekee välittömästi ilmoituksen tekemistään hoitovirheistä. Kuitenkin on olemassa lääkäreitä, joiden omatunto ikään kuin turtuu, jos he sitten esimerkiksi unohtavat pumpulitupon leikkaushaavaan. On paljon lääkäreitä joiden mielestä heidän toimintansa on aina oikeutettua, ja toki hoitovirheitä varten on olemassa vakuutus. Nämä lääkärit eivät mielestään tee mitään väärää siinä, että he eivät hoida potilaitaan tarpeeksi hyvin, ja jos he tekevät työtään alkoholin vaikutuksen alaisena, niin mitä sitä nyt ilmoittamaan vakuutusyhtiölle tai poliisille. Siinä tärveltyy sairaalan maine, ja lääkärin elämäntyö menee sitä kautta piloille, kun hän joutuu tilille teoistaan. Ja lääkärin virka houkuttelee joitain ihmisiä käyttämään asemaansa hyväksi.

Hoitovirheisiin kuuluu ikävä kyllä sellaisia tapauksia, joissa kuolema johtuu liian pitkästä odottelusta tai väärin annostelluista lääkkeistä. Eli joissakin tapauksissa kemoterapia on aloitettu liian myöhään, jotta lääkkeet olisivat ehtineet vaikuttaa syövän etenemiseen. Tuollaista lääkäriä kutsutaan "Dr. Palmiksi", mikä viittaa vanhanmalliseen elektroniseen päivyriin, koska hän katsoo kaikki asiat aina yön yli. Ja sitten yhtenä päivänä hän huomaa kasvaimen levinneen vähän liian paljon. Tuolloin tietenkin hän selittää kuulemistilaisuudessa, että "halusi säästää potilaan liian voimakkailta ja tuskallisilta terapioilta", mistä seurasi sitten yllättävä syöpäkuolema. Mutta samalla tietenkin on lääkäreitä, joiden mielestä esimerkiksi rintasyöpäpotilaaan ulkonäkö on tärkeämpi kuin hänen elämänsä, ja he sitten selittävät, kuinka heidän kannattaa jättää tuo rinta paikalleen, jotta nämä henkilöt sitten olisivat paremman näköisiä.

Seurauksena on sitten syöpäkuolema, jonka seuraamista ei kovin moni edes halua kuvitella. Tuollaista lääkäriä kutsutaan nimellä "Dr. Pamse" erään lasten sarjakuvan mukaan. Kyseessä on henkilö, jonka mielestä kaikki asiat voidaan hoitaa lääkkeillä eikä potilaan tarvitse koskaan tinkiä mistään. Tai jos tarkemmin ajatellaan, niin psykiatrisen tai holhouksenalaisen potilaan ollessa kyseessä, on luvat hoitoon aina kysyttävä potilaan omaisilta, jotta hän ei joutuisi juridiseen vastuuseen teoistaan, joihin kuuluu potilaan hylkääminen johonkin kopperoon. Tuollaiset lääkärit unohtavat usein sen, että potilas on se henkilö johon lääkäri kohdentaa hoitojaan. Heistä on paljon mukavampi kysy lupia hoitoihin potilaan vanhemmilta, koska se tietenkin merkitsee heille vähemmän paperityötä. Ja johtavan lääkärin tekiessä hoitovirheitä, hän voi sitten uhkailla muita henkilökuntaan kuuluvia uran vaikeutumisella, jos nämä puhuvat noista asioista esimerkiksi toimittajille tai lehdistölle.

Eikä hän silloin joudu kohtaamaan potilastaan muuten kuin objektina, josta haetaan sitten palkkatuloja. Eli hänelle potilaat ovat vain välttämätön paha, ja tärkeämpää tietenkin on se, että potilaan vanhemmat ovat hänelle ystävällisiä. Ja mitä sillä on väliä, mitä potilaat hänestä puhuvat, kun kaikki asiat voidaan sopia heidän ohitseen. Tässä lopussa sitten kysäisen vain, että kuinka monta kertaa esimerkiksi lastenkodin asukkeja tai prostituoituja on kuollut tällaisessa tapauksessa, että he eivät ole saaneet tarpeellista hoitoa, ja sitten tapauksia on saatettu peitellä esimerkiksi henkilökunnan ja muiden viranomaisten toimesta. Jos potilaalla ei ole omaisia, joihin voidaan ottaa yhteyttä, niin silloin on erittäin suuri vaara, että joku lääkäri käyttää tilannetta hyväkseen, ja sitten harjoittelee hänellä esimerkiksi selkäydinpunktiota. Tai sitten tekee turhia leikkauksia, koska tuolla ihmisellä ei ole ketään, joka häntä kaipaa, ja lääkärin on helppoa perustella noita tekoja sillä, että potilaalla on esimerkiksi joku tulehdus tai vastaava tila, ja jos hän sitten kuolee, niin ketään ei sitten seiso ovella vaatimassa tutkimuksia.

pimeakronikka.blogspot.fi