Miksi valtion taloutta on tärkeää tutkia, ja miksi esimerkiksi tiettyjä uutisia ei saisi kirjoittaa, ja posetivismin pitäisi olla valtion tiedotuspolitiikan peruskivi.

Taloustieteitä pidetään erittäin tylsänä asiana, vaikka sen avulla kuitenkin hallitaan yhteiskuntaa. Eli revalvaatio, devalvaatio inflaatio sekä deflaatio ovat monelle ihmiselle ikään kuin vieraita käsityksiä, ja tietenkin inflaatio eli rahan sisäisen arvon aleneminen  on sanana monille tuttu, ja sen ymmärretään toki vaikuttavan haitallisesti ostovoimaan, ja samoin joillekin ihmisille on tuttu käsite, jonka mukaan hyperinflaatio sitten aiheutti esimerkiksi joukon itsemurhia, kun osakkeiden arvo putosi Wall Streetillä, ja tuolloin painettiin jotain 10 000 000 saksan markan seteleitä.

Revalvaatio sekä devalvaatio ovat valtion taloutta säätelevien viranomaisten keinoja tasapainottaa taloustilannetta, eli ne ovat hallittuja valuutan arvon nostamista- tai laskemista koskevia toimenpiteitä, jossa valtion johto ilmoittaa sen kurssin, millä sen valuuttaa vaihdetaan ulkomailla. Kuitenkin jokaiseen maailman valuuttaan vaikuttaa markkinavoima, joka sanelee sen todellisen arvon. Eli jos valtion rahaa ei haluta ostaa, niin se jää makaamaan pankkien holviin, ja sitten sen arvo tietenkin putoaa. Valtioilla ei kuitenkaan ole loputtomiin rahaa, ja siksi sen pitää olla tarkkana menoistaan.

Jos ihmiset alkavat kiertää veroja esimerkiksi ulkomaisten yhtiöiden avulla, niin tuo urakoista tai tuotteista saatava veroraha ei sitten koskaan päädy valtion kassaan. Eli se että suomalainen yrittäjä perustaa yhtiön Viroon, ja palkkaa kaikki työntekijät siltä, ja teettää kaiken työn tuolla baltiassa varmasti laskee hintoja, mutta samalla myös nuo tuotannosta saatavat ALV.t menevät tuolloin Viron valtionpankin holveihin, ja nykyään tietenkin tuonne baltiaan on niin helppoa lähteä, että sen takia maidemme viranomaisten on tehtävä yhteistyötä, jotta rahan liikkumista valtioiden välillä voidaan valvoa. Tuo urakka voidaan sopia siten, että sopijat matkaavat viroon, ja kaikki paperityöt hoidetaan Virossa, jolloin Suomen pankki jää nuolemaan näppejään.

Samoin se että valtion rahaa ei haluta ostaa, aiheuttaa sen, että valtioon muodostuu kaksi vaihtokurssia: virallinen kurssi sekä "katukurssi", joka sitten ilmeni esimerkiksi Neuvostoliitossa sellaisena asiana, että ihmiset kävivät hankkimassa kassikaupalla ruplia joltain nahkatakkimieheltä, ja sitten he kantoivat nuo rahat johonkin viralliseen myymälään, mikä aiheutti sitten pienen katastrofin, kun turistit tyhjensivät nuo kauppojen hyllyt tuotteista, jotka länsimaissa maksoivat melko paljon. Eli Vodka sekä kaviaari varmasti maistuivat jo tuolloin erittäin hyvältä. Tuolla tavoin kuitenkin autettiin Neuvostoliiton mafiaa kasvamaan siihen mittaan, mitä se oli 1990-luvun vaihteessa.

Tuolla valuutalla  sitten ei ollut mitään arvoa tuota valtiota ympäröivissä maissa, ja tuon hyperinflaation avulla esimerkiksi Natsit pääsivät valtaan Saksassa sekä Itävallassa. Tuolloin inflaatiota eli valuutan sisäisen arvon alenemista nopeutti sitten myös äärimmäisen nopeaan tahtiin painetut setelit, joiden reaaliostovoima oli kuitenkin erittäin pieni. Näet jokaisella valtiossa painetulla setelillä pitää olla kultakannassa tai muualla valtion reaaliomaisuudessa mahdollisuus lunastaa tuo raha pois markkinoilta. Ja jos seteleitä painetaan liikaa, niin silloin valtiontalouden tekijöiden vastaavuus seteleiden arvoa vasten painuu alas. Ja tuolloin sitten setelien sisäinen arvo putoaa.

Tällainen asia tietenkin on lähes kaikille selvää, mutta samalla esimerkiksi deflaation vahingollisuus kansantaloutta kohtaan on usein jäänyt vähemmälle huomiolle. Deflaatio on inflaation vastakohta, eli tilanne jossa rahaa liikkuu markkinoilla liian vähän, jolloin sen arvo taas kasvaa helposti valtavan suureksi. Defloituvan rahan  ongelma on siinä, että sen vaihtokurssi ulkomaisiin valuuttoihin nähden on paljon pienempi kuin mitä sen sisäinen arvo on, ja tuolloin seurauksena on erittäin ikävä “halvan maan” ilmiönä, jossa esimerkiksi turistit voivat saapua tuohon maahan, ja ostaa melkein mitä hyvänsä hyvin halvalla.

Tuollainen hyperdeflaatio syntyi silloin, kun Adolf Hitler miehitti Tsekkoslovakian tuolloin vuonna 1938, ja hänen keskuspankkinsa laski tsekkoslovakian rahan arvon miljoonasosaan saksan markkaan nähden, ja tuo sitten tietenkin aiheutti ilmiön, jossa tsekkeihin viedyt tai siellä valmistetut tuotteet hamstrattiin saksalaisten liikemiesten toimesta loppuun ennen kuin yksikään ihminen edes ymmärsi tähän asiaan puuttua. Kun joku saksalainen sitten marssi Tsekkoslovakiaan, niin hän saattoi vaihtaa taskussaan olevan “reichsmarkan” miljoonaan tsekin rahaan, ja sitten ostella mitä häntä huvitti, ja samalla tuo hypervoimakas deflaatio aiheutti kurimuksen, mikä oli imeä valtakunnan pankin kuiviin. Eli liikemiehet sitten kävivät vaihtamassa taskurahojaan tsekin rahaksi, joka vaihdettiin ensin toisen valuutan kautta saksan markoiksi.

Eli temppu perustuu siihen, että vaikka toisen valtion rahaa ei suoraan voisi vaihtaa toiseksi, koska syynä on miehitykseksi katsottava prosessi, niin silti aina joku maa noteeraa molemmat valuutat vanhaan arvoon. Ja tuolloin sitten pitää vain löytää tällainen “porttivaluutta”, joka sitten antaa tuollaisen “hiukan paremman kurssin”, niin silloin voi tuollainen valuuttakeinottelija tehdä miljoonien prosenttien voittoa vain vaihtamalla rahaa toisten maiden pankeissa. Kyseinen temppu saattaa aiheuttaa tilanteen, missä tuo halvempi maa alkaa ikään kuin imeä rahaa tuosta kalliimmasta maasta, ja sen tähden me oikeastaan sitten liityimme EU:hun, koska tuollaisella valuuttakeinottelulla, jossa valuuttaa vaihdetaan kahden tai kolmen valuutan kautta on sellainen vaikutus, että se vaikuttaa ei toivottavasti talouden kehittymiseen.

Tuossa mallissa henkilö vain vaihtaa hallussaan olevaa valuuttaa sellaiseen valuuttaan, jolla on parempi vaihtokurssi oman maan rahan kanssa, ja tuo temppu perustuu valuuttojen keskinäisten kurssien hyödyntämiseen. Eli ensin valuuttakeinottelija vaihtaa hallussaan olevan valuutan vaikka USA:n dollareiksi, ja sitten hän etsii valuutan, joka on sellainen, että oman maan valuuttaa saa sillä enemmän, kuin mitä USA:n dollareilla saisi, ja sitten hän vain vaihtaa tuon rahan.

Toki hänen pitää silloin laskea sellaisia asioita, kuin esimerkiksi valuutan vaihtamisen kustannukset, ja sitten etsiä valuutta, jonka ostohinta on USA:n dollariin nähden korkea, ja samalla myös oman maan valuutan ostokurssin pitää olla tuohon välivaluuttaan nähden edullinen. Ja silloin voisi ihminen tehdä miljardeja euroja rahaa, mutta kuten tiedämme niin tuollainen operaatio vaatii paljon alkupääomaa, ja valuuttakeinottelun ongelmana on sellainen asia, että tuollaiset rahansiirrot pois jostain valtiosta tulkitaan epäluottamukseksi sen taloudenpitoa kohtaan.

Eli jos vaikka euroja myydään markkinoilla, niin silloin tuo myynti laskee Euron arvoa, koska tuolloin tämän valuutan määrä markkinoilla suhteessa ostajiin kasvaa, mikä aiheuttaa sen arvon putoamista, ja nuo suuren luokan valuutan myymistä koskevat uutiset sitten aiheuttavat reaktion, missä ostovoima sekä sijoittajat pakenevat maasta. Mutta toki valtiontalouden saa polvilleen hyvin helposti luomalla tilanne, missä ulkomaisten sijoittajien luottamus valtion kykyyn hoitaa talousasioita ontuu. Tuo tilanne voi syntyä silloin, kun valtion kykyä suojella kansalaisiaan tai maassa olevia ulkomaalaisia ei ole taattu. Tuollainen uutinen voisi olla esimerkiksi sellainen, että valtiossa on olemassa tilanne, missä yksityiset katupartiot ovat ottamassa vallan viralliselta viranomaiselta. Tai sellainen uutisointi, missä esitetään että valtiossa ovat ääriryhmät nousemassa valtaan.