Yllä olevassa kuvassa on kolmikerroksiseen taloon asennettu hissit jälkiasennuksena, ja tämä asennus sitten varmasti saa aikaan keskustelua myös naapuritaloyhtiöiden hallituksissa sekä yhtiökokouksissa. Vaikka yhteen aikaan oli taloyhtiöillä ikään kuin tapana ”köyhäillä”, niin kuitenkin myös matalampiin taloihin ollaan asentamassa hissejä. Syy tähän köyhäilyyn oli aikoinaan, että tällaisen remontin pelättiin nostavan taloyhtiöiden vastikkeita, ja varsinkaan nuorilla ei ollut silloin aikoinaan halua tai varaa laittaa varallisuuttaan näihin taloyhtiöihin, joissa asutaan ikään kuin betonilaatikossa. Ennen oli sellainen asenne, että kerrostaloissa asuivat vain ihmiset, jotka olivat tulleet pääkaupunkiseudulle joko opiskelemaan tai hankkimaan rahaa, jotta saavat hankittua sen omakotitalon tai pääsivät jatkamaan vanhempiensa tiloille.
 |
| Liberty-alus |
Kun tuollainen kerrostaloasumus miellettiin silloin aikoinaan ikään kuin ”väliaikaiseksi ratkaisuksi”, niin silloin 1970 ja -80-luvuilla ei oltu niin tarkkoja noiden talojen palvelutasosta. Siksi niistä tehtiin mahdollisimman halpoja, jotta nuorilla ihmisillä olisi varaa niitä osta, eikä nuoriso niin tarkka muutenkaan ole siitä, että onko talossa hissi. Näet nuorena ihminen liikkuu paljon enemmän kuin vanhana, ja kun ihminen on vasta aloittamassa työuraansa, niin silloin tietenkin on rahaa vähemmän käytössä, kuin henkilöillä jotka ovat olleet työelämässä kymmeniä vuosia, ja saaneet samalla myös asuntolainan maksettua. Yhteiskuntamme paradoksi on siinä, että kun ihminen on nuori, ja hän tarvitsee rahaa, niin sitä ei sitten ole juuri ollenkaan. Mutta sitten vanhana, kun ihminen on maksanut kaikki maksunsa kuten asuntolainat, ja hän ei enää jaksa lähteä ulkomaille, niin silloin rahaa kyllä on käytettävissä.
Kun rahaa on käytettävissä, niin silloin ei yhtiövastikkeen suuruuskaan merkitse niin paljon kuin ennen. Hissejä koskee samanlainen ajattelutapa, kuin muitakin tuotteita, eli ilmankin pärjätään, mutta ne ovat mukavia olla olemassa. Ja kun naapurillakin on, niin sitten tuota hissiä mennään katsomaan, mikä teitenkin lisää kiinnostusta tuohon urakkaan. Lopulta kun noita hissitilauksia tulee tarpeeksi, niin joku sitten taloyhtiön kokouksessa sanoo sen, että ”mitä varten kaikilla muilla on hissi, mutta meillä ei sitä ole?”. Kun muistellaan tuota iloista 80-lukua, niin itse muistan omassa taloyhtiössäni olleen äänestyksen, joka koski HTV:tä, niin silloin iloisesti tuohon päättävään yhtiökokoukseen sitten kävelytettiin jotain vanhempia mummoja, joiden mielestä noilta kanavilta tulee vain ohjelmaa, mikä turmelee meidän nuorisomme, ja silloin jäimme sitten ilman taivaskanavia. Nykyään kaikki on niin helppoa, kun käytössä on Internet.
 |
| Henry Ford (1863-1947) |
Siltä saa sitten jokainen katsoa, mitä itse sattuu haluamaan. Mutta kun puhutaan hisseistä taloyhtiöihin, niin tietenkin kotimaassamme on vahva osaaminen tällaisten välineiden rakentamisessa, ja jos halutaan soveltaa Henry Fordin kuolemattomia lausahduksia maamme Kone Oy:n tuotteisiin, niin silloin tietenkin voidaan sanoa, että ”on sama minkä hissin taloyhtiöt valitsevat, kunhan se vain on Kone Oy:n valmistama. Hissit nostavat asuntojen arvoa, ja tekevät sitten myös vanhusten elämän helpommaksi.
Ford oli mies, joka tiesi liukuhihnatyöstä kaiken. Tuo ”amerikkalaisen unelman” ilmentymä kehitti liukuhihnan kassan hihnasta, ja hänen ajatuksensa mukaan tuollaisen liukuvan rakennuslinjan avulla autotehdas voi valmistaa autoja jokaiselle amerikkalaiselle. Kuten tiedämme niin Henry Ford on mies, jossa kulminoituu amerikkalainen kapitalismi sekä myös yrittäjähenki. Hänen lauseitaan toistetaan kauppakorkeakouluissa kuin mantraa, ja tuota miestä pidetään nykyaikaisen tuotantotekniikan isänä, mutta mitalilla on kääntöpuolensa.
https://en.wikipedia.org/wiki/Henry_Ford
Liukuhihnatyö on hyvin yksitoikkoista, ja sen takia työläisen perehdyttämiseen menee vain muutamia minuutteja. Ja jos heillä on kädessään momenttiavain, niin silloin ei ruuveja sekä muttereita kiristetä koskaan liikaa. Jos joukko työläisiä kiristää ruuveja valmiiksi säädetyllä momenttiavaimella, niin silloin ei liukuhihnan toimintaan tarvitse puuttua ollenkaan, ja kukaan ei silloin kiristä ruuveja väärin eli liian tiukalle. Mutta tuollainen yksinkertainen työ, mihin annetaan nopea perehdytys tietenkin ajaa työväestön ahtaalle, koska jos työläinen kapinoi, niin hänet voidaan nopeasti korvata uudella. Mutta kuitenkin liukuhihna takaa tasalaatuisen tuotteen tulon markkinoille, ja kun ajatellaan vaikka sosialistisia maita, niin kuitenkin niissäkin on ainakin kaksi automerkkiä, joista sitten saa ihminen valita, kumman hän haluaa.
 |
| Henry John Kaiser (1882-1967) |
Eli toisin sanoen tarjolla olevasta ajoneuvokannasta sai sitten tuollainen sosialistinenkin työläinen rastia sen, mitä hän halusi ostaa. Ja kuten tiedämme niin myöhemmin Fordin tehtaan tuotantomenetelmät kopioitiin muihin autotehtaisiin. Samoin muitakin tuotteita kuin autoja alettiin valmistaa liukuhihnalla, ja tietenkin esimerkiksi Liberty-alukset valmistettiin sisämaassa olevissa tehtaissa tuotetuista elementeistä. Noita alkuperäisiä Liberty aluksia ei enää ole liikenteessä kuin yksi kappale, mutta sitä varten kehitettyjä valmistusmenetelmiä käytetään edelleen moderneissa aluksissa sekä niiden osissa. Eli nykyään esimerkiksi Wärtsilän kehittämiä hyttimoduuleja valmistetaan myös muille kuin omille aluksille, ja niitä myydään myös moniin muihin kohteisiin kuten Venäjän öljynporauslautoille.
Libertyn salaisuus on se, että tuo laiva valmistetaan standardoiduista osista, ja kun muitetaan että laiva rakennetaan keula- ja peräosan väliin, niin libertyaluksen pituus voidaan määrätä hyvin nopeasti siten, että telakalle ilmoitetaan montako ”liberty”-lohkoa laitetaan milloinkin laivojen keula- ja perälohkon väliin, jolloin voidaan valmistaa nopeasti moduloitava laiva niihin tarpeisiin, mitä asiakkaan ilmoittama vaatimusmäärittely vaatii. Eli myös laivan kansirakenteiden paikka voidaan määrätä nopeasti etukäteen. Ja samaa libertyrunkoa voidaan varustaa useisiin eri tehtäviin, eli samasta laivasta voidaan tehdä rahtialus, tutkimusalus, loistoristeilijä, joukkojenkuljetusalus yms., ja tuota libertyalausta varten kehitettyä valmistus tekniikkaa käytetään muutettuna nykyään lähes kaikilla telakoilla.
https://en.wikipedia.org/wiki/Liberty_ship
Tuon aluksen valmistusmenetelmien toteutuksesta vastasi mies nimeltään Henry Kaiser. Hän oli avainasemassa myös Hooverin padon toteutuksessa, ja vaikka tuo mies ei ehkä ollut tiennyt mitään laivojen piirtämisestä, mutta elementtirakentamisessa tuo mies tiesi kaiken. Mutta myös taloja rakennetaan periaatteessa liukuhihnan avulla. Henry Kaiser oli Fordille tuttu mies, koska hän oli amerikkalainen metallialan yrittäjä, ja amerikkalaisen industrialismin isä, joka tietenkin toimitti metallia kaikille Detroitin autotehtaille. Hän oli ikään kuin takapiruna monissa muissakin projekteissa, jotka liittyivät lentokoneisiin tai muihin korkean teknologian massatuotanto tuotteisiin, jotka valmistettiin metallista
https://en.wikipedia.org/wiki/Henry_J._Kaiser
Jos käytetään standardisoituja elementtejä, niin silloin voidaan talo valmistaa niin, että rakennustyömaalla vain noita elementtejä sitten laitetaan paikoilleen kuin legopalikoita, temppu perustuu siihen, että jokainen rakennuselementti on muodoltaan kuin mikropiiri, ja kun niitä valmistetaan, niin elementtien harjateräspiikit sitten sovitetaan koloihin niin, että nuo hampaat menevät toisten elementtien sisään limittäin. Näin talo voidaan tehdä periaatteessa etukäteen valmiiksi, ja sitten elementit vain viedään työmaalle.
Comments
Post a Comment