Skip to main content

Darwinin evoluutiomalli sekä pohdintaa siitä, miksi me ihmiset olemme toisia lajeja ylevämpiä ainakin omasta mielestämme.

Charles Darwin
(1809-1882)

Darwin sekä evoluutio ovat kaikille ihmisille tuttuja asioita. Evoluutioteoria joka on nykyaikaisen teiteenharjoittamisen kulmakiviä on myös äärimmäisen julma näkemys luonnosta sekä siitä, mitä varten esimerkiksi lajit ovat olemassa. Lajien synty liittyy kykyyn mukautua luonnon sekä muun ympäristön asettamiin vaatimuksiin, ja kuitenkin lajien elämä riippuu siitä, että onko niillä tarpeeksi ravintoa vai ei. Jos laji on liian ylivoimainen muihin nähden, niin se metsästää lopulta oman ruokansa loppuun, joten myös tällainen tapaus voi olla yksi niistä paljon puhutuista ekologisista lokeroista, mitkä sitten myöhemmin johtavat laiin tuhoon. Jos joku laji on metsästäessään niin ylivoimainen, että sille ei löydy mistään haastajaa, niin kuitenkin se voi olla vaarassa kadota sukupuuttoon.

Näet kyseessä on usein suurikokoinen laji, jonka kasvu täyteen mittaansa on todella aikaa vievä prosessi. Tuollainen laji on Anaconda. Kyseinen jättimäinen kuristajakäärme voi kasvaa 15 metrin pituiseksi, mutta kuitenkin sillä on melko paljon vihollisia. Syntyessään anacondan poikanen on vajaa 15 senttimetrin pituinen, ja siksi erittäin houkutteleva välipala linnuille, joista osasta tulee myöhemmin sen ruokaa. Eli tässä tapauksessa lajin uhkana ovat sen omat saaliseläimet, joita se sitten aikuisena käyttää ravinnokseen. Toinen tapaus tästä on Tyrannosaurus Rex. Jurakauden mahtipontinen petoeläin, jonka puruvoima oli noin 5 000 kiloa neliösenttimetriä kohti. Kuitenkin tuo lisko oli varsin haavoittuvainen, koska sen munia rosvottiin melko tehokkaasti.

Kyseisen lajin kohtaloksi koitui sitten lopulta Jukatanin kohtaan pudonnut valtava meteoriitti, joka synnytti Meksikonlahden, ja tuossa törmäyksessä maahan aukeni valtava tulivuoren kraateri, josta sitten pääs ilmakehään valtavasti vesihöyryä sekä vulkaanista tuhkaa mitkä aiheuttivat sitten ydintalven, joka surmasi 90 prosenttia maan kaikista eläimistä. Kun puhutaan Tyrannosaurus Rex:istä, niin tuo meteoriitti oli kuitenkin vain viimeinen niitti tuolle eläimelle, joka aikoinaan hallitsi maailmaa.

Hirmuliskojen määrä oli näet vähentynyt jo aikaisemmin. Tyrannosaurusten kuten myös joidenkin muiden hirmuliskojen kohtalona olivat noin 15 senttimetrin mittaiset alkunisäkkäät, jotka vaanivat niiden poikasia ja ryöstivät munia, ja tuo munarosvojen tekniikka oli hyvin tehokasta. Ne varoivat rikkomasta munien kuorta, vaan hiipivät noiden liskojen pesiin, ja tekivät pieniä reikiä niiden minien kuoriin, mistä ne sitten imivät munan sisällön vatsaansa.

Tuolloin liskot eivät havainneet yöllistä vierailua, ja samoin kun hirmuliskot kuoriutuivat olivat ne loistavaa riistaa alkukissoille sekä linnuille, joita oli alkanut kehittyä Jurakauden puolivälissä. Mutta teitenkin myös tyranniliskojen raivokas saalistus verotti muuta liskokantaa, ja tuolloin ne itse alkoivat kärsiä ravinnon puutteesta. Mutta kuten tiedämme, niin hirmuliskojen sukupuutto on monen tekijän summa. Kun puhutaan sopeutumisesta ympäristöön, niin tuo ydintalvi oli sitten esimerkki asiasta, jota ei ratkaista puremalla. Sää sekä ravinto ovat asioita, jotka ratkaisevat eloonjäämisen luonnon julmassa pelissä, joka samalla loihtii esiin kaikkein hienoimpia taideteoksia, mitä ihminen voi koskaan kuvitella.

Evoluutio on asia, joka on luonut eteemme sellaisen tilanteen, missä vain geneettisesti parhaat yksilöt saavat elää. Kun puhutaan darwinismista, niin se on luonut eteemme myös kammottavia asioita, eli ajatuksen siitä että joku ihminen olisi toista parempi. Tämän ajatuksen eräs filosofi nimeltään Friedrich Wilhelm Nietzsche jalosti opiksi, jota kutsutaan nimellä ”yli-ihmisoppi”. Tuon opin mukaan ihmisten johtajiksi nousevat henkilöt, jotka ovat muita ylevämpiä moraalisesti sekä muiden avujensa ansiosta. Kyseinen teoria on eräs stoalaisen filosofian suuntauksen radikaaleimmista esimerkeistä. Tuo oppi kuitenkin ajoi natseja murhaamaan säälittä miljoonia ihmisiä, koska he olettivat olevansa noita yli-ihmisiä.

Tämä kammottava massamurhaaminen oli osa eugeniikkaa, natsien rodunjalostusohjelmaa, mistä käytetään nimitystä ”kiihdytetty evoluutio”. Tämä termi tarkoittaa sitä, että ihmisiä pidetään äärimmäisen huonoissa oloissa, ja sitten luonnonvalinta suosisi perimältään kaikkein vahvimpia ykslöitä. Kyseinen toiminta on tuomittu kaikissa muodoissaan äärimmäisen brutaalina sekä julmana metodina epäinhimilliseksi sekä rikokseksi ihmisyyttä vastaan. Kun me ihmiset katsomme itseämme taaksepäin, niin luolamiehet eivät jättäneet omiaan heitteille vaan hoitivat myös vammaisia ryhmän jäseniä.

Vaikka toki Neandertalin ihmiset söivät nuo heimonsa jäsenet heidän kuoltuaan, niin kuitenkin he kuolivat luonnollisen kuoleman. Kehittyneempi nykyihminen tai Cro-Magnon-ihminen eivät omiaan syöneet, ja epäilen että kannibalismi koitui osittain Neandertalin ihmisen kohtaloksi. Kun puhutaan siitä, mitä esimerkiksi meidän eettinen säänöstömme sanoo tuskan tuottamisesta eläimelle tai ihmiselle, niin missään nimessä ei koskaan saa tuottaa tarpeetonta tuskaa tai surmata yhtään luontokappaletta ilman pätevää syytä. Kun puhutaan esimerkiksi ihmisen toiminnasta muita lajeja kohtaan, niin voidaan sanoa, että emme ole niitä kaikkein anteeksiantavimpia olentoja maailmassa. Luonnonvalinta on tehnyt meille ajatusmallin, mitä kutsutaan sosiaaliseksi vastuunkantamiseksii.

Ja jos yhtä ihmistä vastaan hyökkää eläin, niin toki silloin lähdemme tuota eläintä jäljittämään sekä pyrimme sen surmaamaan. Se on aivan itsestään selvä jokaiselle ihmiselle. Mutta kuitenkin pitää saada kiinni nimenomaan se karhu tai susi, joka on ihmisten päälle käynyt. Ei ole mitään järkeä siinä, että parikymmentä karhua tai sutta ammutaan, jos tuota ihmistä vahingoittanutta eläintä ei saada kiinni. Vain tuo yksi yksilö on päässyt ihmislihan makuun, ja jos sitä ei metsästä löydetä, niin se jatkaa hyökkäyksiään.

Evoluutio on erittäin mielenkiintoinen asia, ja sitä voidaan tarkastella monella tavalla. Yksi evoluution muodoista on perimätietoon perustuva käytöstapa, joka on kehittynyt lajillemme, jotta pällemme ei hyökättäisi. Samoin koiraeläinten tapa repiä saaliita elävältä johtuu siitä, että tuo brutaali saalistuksessaan käyttämä tekniikka toimii samalla varoituksena muille lajeille siitä, mikä niitä odottaa, jos ne hyökkäävät hyeenakoirien päälle.

Yksi mielenkiintoisimmista ajatuksista, mitä evoluutiosta on koskaan esitetty on se, että jollain planeetalla olisi tapahtunut se, että robotit olisivat alkaneet kehittyä spontaanisti. Tuon mallin esitti aikoinaan Puolalainen tieteiskirjailija Stanislaw Lem kirjassaan ”Voittamaton”. Siinä avaruusaluksen automaatit olisivat kehittäneet itseään spontaanisti niiden tietokoneisiin ohjelmoitujen evoluutiomallien avulla. Tuloksena on metallinen hyönteisparvi, jonka kanssa sitten aluksen miehistö joutuu tekemisiin. Nuo robottihyönteiset sitten kohtaavat ydinkäyttöisen androidin, joka saa sitten ne lopettamaan toimintansa aluksen miehistöä vastaan.  

kirjabloggaus.blogspot.fi

Comments

Popular posts from this blog

New AI-based operating systems revolutionize drone technology.

"University of Missouri researchers are advancing drone autonomy using AI, focusing on navigation and environmental interaction without GPS reliance. Credit: SciTechDaily.com" (ScitechDaily, AI Unleashed: Revolutionizing Autonomous Drone Navigation) The GPS is an effective navigation system. But the problem is, how to operate that system when somebody jams it? The GPS is a problematic system. Its signal is quite easy to cut. And otherwise, if the enemy gets the GPS systems in their hands, they can get GPS frequencies. That helps to make the jammer algorithms against those drones. The simple GPS is a very vulnerable thing.  Done swarms are effective tools when researchers want to control large areas. The drone swarm's power base is in a non-centralized calculation methodology. In that model, drones share their CPU power with other swarm members. This structure allows us to drive complicated AI-based solutions. And in drone swarms, the swarm operates as an entirety. That ca

Hydrogen is one of the most promising aircraft fuels.

Aircraft can use hydrogen in fuel cells. Fuel cells can give electricity to the electric engines that rotate propellers. Or they can give electricity to electric jet engines. In electric jet engines. Electric arcs heat air, and the expansion of air or some propellant pushes aircraft forward. Or, the aircraft can use hydrogen in its turbines or some more exotic engines like ramjets. Aircraft companies like Airbus and some other aircraft manufacturers test hydrogen as the turbine fuel.  Hydrogen is one of the most interesting fuels for next-generation aircraft that travel faster than ever. Hydrogen fuel is the key element in the new scramjet and ramjet-driven aircraft. Futuristic hypersonic systems can reach speeds over Mach 20.  Today the safe top speed of those aircraft that use air-breathe hypersonic aircraft is about Mach 5-6.   Hydrogen is easy to get, and the way to produce hydrogen determines how ecological that fuel can be. The electrolytic systems require electricity, and electr

The neuroscientists get a new tool, the 1400 terabyte model of human brains.

"Six layers of excitatory neurons color-coded by depth. Credit: Google Research and Lichtman Lab" (SciteechDaily, Harvard and Google Neuroscience Breakthrough: Intricately Detailed 1,400 Terabyte 3D Brain Map) Harvard and Google created the first comprehensive model of human brains. The new computer model consists of 1400 terabytes of data. That thing would be the model. That consists comprehensive dataset about axons and their connections. And that model is the path to the new models or the human brain's digital twins.  The digital twin of human brains can mean the AI-based digital model. That consists of data about the blood vessels and neural connections. However, the more advanced models can simulate electric and chemical interactions in the human brain.  This project was impossible without AI. That can collect the dataset for that model. The human brain is one of the most complicated structures and interactions between neurotransmitters, axons, and the electrochemica