Kirjoitelma sukulaisuussuhteista sekä yhden lapsen politiikasta eli geenivirheiden sekä perimän kartoittaminen ovat mullistaneet tieteen nykypäivänä

Faaraoiden kohdalla pidettiin tarkasti huolta
sukutauluista, jotta asiattomat eivät saaneet
nähdä, mikä faaraosta teki faaraon. Tämän
takia hän sai naida vain vertaisiaan, jotta
sininen veri pysyisi puhtaana

Kaikilla meillä ihmisillä on sukulaisia, ja tätä tietoa pyritään hyödyntämään, kun ihmisten keskuudesta etsitään esimerkiksi geenivirheitä, jotka aiheuttavat perinnöllisiä sairauksia. Osa perinnöllisistä sairauksista on tietenkin kuolemaan johtavia, mutta osa taas on hyvin kiusallisia kuten taipumus allergiaan tai johonkin muuhun autoimmuunisairauteen kuten reumaan. Noita perinnöllisiä sairauksia käytetään hyväksi silloin, kun jäljitetään ihmisten sukulaisia pitkin maailmaa. Eli ennen kun DNA-testiä lähdetään pyytämään, pitää tuo henkilö jotenkin paikallistaa, ja tietenkin häntä pitää suojella, jos puhutaan vaikka jostain kuningashuoneen perijästä, koska missään tapauksessa tuollaisia tietoja ei saa päästää ulos ilman, että henkilöä valmistellaan tähän toimintaan. Todellisuudessa geenitutkimuksessa termi "kuningasperhe" ei tarkoita oikeastaan samaa, kuin mitä se tarkoittaa esimerkiksi iltapäivälehdistössä.

Termi "kuningashuone" tarkoittaa yhteisöä, johon henkilön geeniperimää verrataan, ja yhä useammin syy vertaamiseen on  joku muu kuin esimerkiksi epäilys henkilön kuulumisesta johonkin euroopan hallitsijasukuun. Yhä useammin geneettistä vertailua käytetään hyväksi, kun etsitään esimerkiksi ydinfyysikon perheenjäseniä ympäri maailmaa. Jos esimerkiksi Intiasta adoptoitu lapsi muuttuu maailman huippuluokan fyysikoksi, niin silloin tietenkin hänen perheenjäseniään aletaan etsiä geneettisen seulonnan avulla, jotta heidän kykynsä saataisiin yhteiseen käyttöön. Kuitenkin myös mielisairauksia kartoitettaessa tehdään tutkimus siitä, kumman vanhemman suvusta tuo geenivirhe on lähtöisin, ja tuolloin tietenkin käytetään hyväksi tilastotietoa, eli tietoa siitä kumman vanhemman suvussa on ollut henkilöitä, jotka ovat kuolleet mielisairaalassa.

Noita tilastoja saa käsiinsä vain valtion hyväksymä tutkija, koska kyse on erittäin arkaluonteisesta arkistosta. Hän tarvitsee siihen tietenkin oikeuden luvan, eli tutkija ei saa noista asioista puhua mitään. Mutta kuitenkin voidaan sanoa, että jos kaksi ihmistä saa lapsen, joka on jotenkin psyykkisesti sairas, niin silloin heillä molemmilla pitää olla sellainen geeni, joka esiintyy heissä resessiivisesti periytyvänä. Tuo sana tarkoittaa "väistyvää periytymistä", mikä merkitsee sitä, että sekä äidillä että isällä täytyy tuolloin olla geneettinen virhe, koska vain jos molemmilla vanhemmista on tuo virhe, niin silloin perinnöllinen sairaus puhkeaa. Tuossa tutkimuksessa sitten etsitään esimerkiksi vanhempien serkkujen sekä sisarusten joukosta tällaisia tapauksia, jotka ovat johtaneet perinnölliseen sairauteen.

Jos henkilö on sukunsa ainoa, jolla on tällainen perinnöllinen sairaus, niin silloin tietenkin voi olla niin, että hän on adoptiolapsi. Kuitenkin yksilapsisten perheiden kohdalla esimerkiksi sisaruksilta ei saada tietoja noista asioista, koska heidän serkkunsa ovat noiden ihmisten lähimpiä sukulaisia, ja kun tarkemmin mietitään, niin geneettisesti eristyneimpiä ovat tapaukset, joissa molemmat henkilön vanhemmista ovat yksilapsisessa perheessä kasvaneita. Tuolloin heidän lapsensa lähimmät biologiset sukulaiset ovat pikkuserkkuja. Tässä täytyy sanoa, että genetiikka käsittelee vain biologista periytyvyyttä, ja tällöin ei mitenkään huomioida sitä, miten läheiset välit näillä ihmisillä on toisiinsa. Eli jos ajatellaan puhtaasti genetiikan kannalta, niin ihminen voi olla ainoa lapsi, vaikka hänellä olisi kymmenen sisarusta. Tällainen tilanne on silloin edessä, jos joku suurperhe esimerkiksi adoptoi naapurin lapsen.

Tämä nyt sitten oli vain esimerkki, ja syy adoptioon on tässä esimerkissä sellainen, minkä saatte itse keksiä.  Kuitenkin joskus korviin kantautuu huhuja tapauksista, missä esimerkiksi jotkut suvut ovat ikään kuin harjoittaneet "yhden lapsen politiikkaa" jo parin kolmen sukupolven ajan.  Eli he ikään kuin ottaisivat puolisonsa myös suvuista, joilla on vastaava politiikka. Tuossa lähes hartaudella kerrotussa tarinassa eräät suvut toimisivat kuulemma niin, että ensin he tekisivät neljä lasta, sitten seuraava sukupolvi tekisi kolme lasta, seuraava kaksi, ja viimeinen sukupolvi sitten tekisi vain yhden lapsen. Kyseinen tarina kerrotaan joskus opiskelijabileissä katsotun kauhuelokuvan jälkeen, kun jotkut kaverit sitten istuvat syömässä kebabia matkalla kotiin.

Tuossa tarinassa nuo suvut toimisivat siten, että lopulta heillä olisi vain yksi lapsi, joka sitten paritetaan toiseen vastaavaan sukuun, mikä tietenkin tulkitaan usein unisen sekä laskuhumalassa olleen teekkarin kertomaksi tarinaksi. Nämä tarinat ovat ikään kuin suoraan jostain Frankensteinin hirviöstä, ja niiden salaisuus on siinä, että kaikki tietävät että rodunjalostus perustuu ns. "puhtaaseen linjaan", ja tarinan mukaan joissakin faaraon tai muun vastaavan kuninkaan perheissä oli ollut tapana, että jotkut tekivät lapsia sisarustensa kanssa, jolloin tietenkin syntyi degeneroitunut yksilö.

Ainakin Inka-hallitsijoilla oli tuollainen tapa, ja eräiden tarinoiden mukaan nuo jälkeenjääneet henkilöt sitten paritettiin toisten linjojen vastaavassa tilassa olleiden jäsenten kanssa , jolloin syntyi geneettisesti erittäin vahva henkilö. Tästä olen montakin kertaa kirjoittanut, ja tulen siitä edelleen kirjoittamaan. Kuten kirjoituksistani olette huomanneet, niin keksintöjä voidaan tehdä rahasta, rakkaudesta mutta myös täysin ilman moraalia, ja jättämällä samalla aivot narikkaan kun tällaiset "tohtori Frankensteinit" sitten alkavat puuhastella erilaisten kehitysprojektien parissa. Ja tässä haluan huomauttaa, että jos joku opiskelija on tällaisia kokeita tehnyt, niin hän varmasti saisi niistä seuraamuksia.

Kuitenkin yliopistot ovat paikkoja, missä tieto ei aina kulje käsi kädessä terveen järjen kanssa, ja joskus ihminen toimii ajattelemattomasti. Kuten esimerkiksi erään Frederikin barbaarisessa kokeessa, missä lapset eivät saaneet mitään fyysistä kosketusta tai kuulla mitään puhetta, ja testin tarkoitus oli tutkia, mikä oli ihmisten luontainen kieli. Ja tulos oli se, että kun Frederik sitten tuotti nuo lapset eteensä, ja jotta hän saisi sitten kuulla enkelten kieltä, niin seurauksena oli pelkkää jokellusta, joka oli täysin käsittämätöntä muille ihmisille. Kuitenkin joidenkin kielitieteilijöiden mukaan tuo jokellus oli noiden lasten puhetta.  Tuollaisia 1700-luvun metodeja ei kuitenkaan saa milloinkaan käyttää nykyaikaisessa yliopistossa, ja jos tällaisesta kokeesta jää joku kiinni, niin silloin hänet varmaan lähetetään johonkin laitokseen lopun iäkseen.

Mutta kuten tiedämme, niin osa noista opiskelijoiden parissa kulkevista tarinoista on vain urbaaneja legendoja, mutta osa taas on paljastunut todeksi. Ja ainakin lääkiksen opiskelijoista on kerrottu sellaisia tarinoita, että he olisivat pysäyttäneet ihmisen sydämen, jotta voisivat saada tietoja siitä, mitä "rajan takana on". Ja sitten he ovat kuulemma käyttäneet natrium pentothalia saadakseen kuvauksia niistä asioista, mitä tapahtuu kuoleman jälkeen. Toisissa versioissa tämän kokeen ovat suorittaneet asevoimien tutkijat, ja he ovat pysäyttäneet henkilön sydämen sähköiskulla, sekä sitten antaneet hänen pari minuuttia olla kliinisesti kuolleena, jonka jälkeen tuo koehenkilö on herätetty henkiiin samalla laitteella. Tuolloin on räikeästi rikottu moraalisääntöjä sekä tutkijan eettistä ohjeistusta, ja opiskelijan henkeä on turhaan vaarannettu. Mutta näitä tarinoita kerrotaan jatkuvasti, ja niistä tehdään yhä eeppisiä elokuvia.

kirjabloggaus.blogspot.fi