Kirjoitelma markkinoista sekä markkinoinnista ja siitä kuinka Internetin virtuaalisessa avaruudessa olevia keskittimiä eli sentroneita kuten uutissivuja voidaan hyödyntää markkinoinnissa

Ohjelmistojen sekä julkaisemisen muutos on todella päätä huimaava. Kun ennen puhuttiin ohjelmien tai muiden julkaisujen valmistamisesta sekä tilaamisesta, niin nyt sitten puhutaan verkkosovellusten valmistamisesta. Kun mietitään kirjojen sekä tietokoneohjelmien julkaisemista, niin nykyään molemmat tuotteet jaetaan nykyään Internetin kautta, mikä lisää tietenkin tuotteen levikkiä, mutta samalla myös lisää kilpailua. Netissä kehitettävä sekä sähköisessä muodossa lähetettävä tuote ei vaadi mitään postimerkkejä. Näet nettimarkkinoinnissa kaikilla toimijoilla on samat mahdollisuudet saada ihmiset huomaamaan tuotteitaan.

Kuitenkin uutispalveluiden kotisivuilla tapahtuva mainonta tai tuote-esittely tietenkin antaa tuotteelle sellaista näkyvyyttä, mistä normaali nettimarkkinoija vain unelmoi, näet jos jossain uutispalveluiden kotisivuilla esitellään jotain tuotetta, niin se tuo tuotteen paljon laajemman käyttäjäkunnan näkyvyyteen, kuin esimerkiksi tietokoneyhtiön kotisivut itsessään toisivat. Tuon takia on tärkeää tehdä kiinnostavia tuotteita, joita sitten muutkin kuin jotkut todelliset tekniikan ihmelapset käyvät katsomassa. Nuo uutispalveluiden kotisivut ovat ikään kuin sentroneita eli Internetin virtuaalisia solmukohtia, joissa vierailevat muutkin kuin jonkun tietyn alan ihmiset.

Niiden kautta sitten voidaan levittää tietoa siitä, että joku yhtiö on tuomassa markkinoille jotain uutta tuotetta. Verkkomarkkinointi on tietenkin kaikille tasapuolinen mahdollisuus saada näkyvyyttä omille tuotteille, mutta kuitenkin pitää muistaa se, että ihmisten pitää kuitenkin saada tieto jostain palvelusta tai muusta tuotteesta, jotta he sitten saisivat ihmiset kirjoittamaan oman kotisivunsa Internet-selaimen hakukenttään. Ja kätevin tapa saada huomiota tuotteelle on se, että tuotetta ikään kuin esitellään jossain vakiintuneella uutispalvelujen kotisivuilla, missä ihmiset käyvät paljon.

Se sitten lisää tuotteen näkyvyyttä, ja tuon takia yhtiöillä on oltava hyvät suhteet toimittajiin. Demokratiassa ei kukaan omista mediaa, mutta kuitenkin voidaan sanoa, että toimittajia kyllä mielellään kahvitetaan esimerkiksi uusien käyttöjärjestelmien esittelyä koskevissa tilaisuuksissa. Se tuo sitten tietenkin mukaan sellaisen aspektin, että tekninen esittely voi oikeasti edistää tuotteen markkinointia.

Tuolloin tietenkin liikutaan sillä rajalla, missä voidaan puhua piilomainonnasta tai piilomarkkinoinnista. Kuitenkaan mikään ei säätele sitä, miten paljon esimerkiksi uusia tietokonemalleja tai ohjelmia esitellään, ja tietenkin kaikki markkinointi-expertit ymmärtävät sen merkityksen, mitä tuollainen tuote-esittely sitten tuo tuotteelle, oli se sitten fyysinen koje tai ohjelma. Kun puhutaan uusien tuotteiden lanseeraamisesta markkinoille, niin silloin tietenkin mieleen tulee esimerkiksi putkimiesten käyttöön tarkoitetun infrapunakameralla toimivan kännykän esitteleminen ohimennen jossain ohjelmassa.

Siinä varmasti herää esimerkiksi eläinten harrastajien kiinnostus tuohon välineeseen, joka voi auttaa luontokuvaajaa löytämään kohteen kuvilleen. Tuollaisen käyttötarkoituksen voi jokainen ideoida itse, mutta noiden välineiden saatavuus pitää ensin todeta, joten esimerkiksi luontofilmi on loistava paikka niiden esittelyä varten. Jos mietitään sitä, että kaikki toimijat saavat saman näkyvyyden, niin se lisää tuotteen levikkiä mutta myös lisää kilpailua. Kuitenkin jotkut tuotteet saavat uutissivujen kautta lisää huomiota osakseen.

Verkkomarkkinoinnin vaikeus on siinä, että ihmiset pitää saada klikkaamaan itsensä tuon yhtiön kotisivuille, ja juuri tämä “kynnysklikkaus” on tärkeintä koko markkinoinnissa. Siitä että joku henkilö klikkaa itsensä yhtiön kuvastoille riippuu ratkaisevasti se, että ostaako hän tuotetta vai ei.  Vaikka tuotteiden levikki kasvaa todella suureksi, niin samalla myös niiden hinta putoaa todella alas, ja se sitten vaikuttaa tuotteiden hintoihin niin, että niistä ei paljoa jää tuottajan käteen. Jos esimerkiksi kännykkäsovellus maksaa neljä euroa, niin siitä ei paljoa käteen jää sille yhtiölle, joka tuotteen on valmistanut.  Kirja ja tietokoneohjelma ovat oikeastaan samankaltaisia tuotteita. Ne ovat aineettomia eli periaatteessa niistä tehtyjä kopioita voidaan jakaa ympäri Internetiä.

Myös paperisista kirjoista voidaan tehdä PDF-kopioita ja jaella niitä kenelle hyvänsä, mikä vie tietenkin ruuan kirjailijan suusta. Kuitenkin kirjaa voidaan myös lainata toisille, ja tuo tekee siitä immateriaalisen tuotteen. Samoin tietokoneohjelmista voidaan tehdä äärettömästi kopioita, ja sen takia näistä tekijänoikeuksista täytyy pitää kiinni. Tämä juuri on immateriaalisen tuotteen ongelmana, vaikka tuotetta ostetaan kuinka paljon tahansa, niin kuitenkaan sen määrä hyllyssä ei vähene, ja skannereilla ja digikameroilla voidaan mikä tahansa painotuote muuttaa immateriaaliseen muotoon. Tuo sitten saa aikaan sen, että piratismi on nykyään todella suuri ongelma.

Keskusteltaessa immateriaalisen aineiston kuten tietokoneohjelmien tekemisestä, niin tietenkin ohjelmoijat pitää perehdyttää työhönsä ennen kuin heidät päästetään tekemään maksullisia sovelluksia. Tämän takia jostain tuotteista sitten jaetaan ilmaisversioita, joista usein puuttuu joitakin maksulliseen ohjelmistoon liittyviä toimintoja. Toisin sanoen esimerkiksi tekstinkäsittelyohjelmista saattaa puuttua oikoluku, mikäli se ladataan ilmaiseksi netistä. Tuolloin ihmiset pääsevät näkemään hiukan valmista ohjelmaa, mutta sen tärkein ominaisuus sitten jätetään maksulliseen versioon, mikä tietenkin korvaa entiset shareware-ohjelmissa ilmenneet ongelmat, jotka liittyvät esimerkiksi rajoitettuun käyttöaikaan. Ja noita ohjelmia käyttäneet tietävät, kuinka  se viimeinen käyttöpäivä sitten unohtui, jolloin joku piirros sitten saattoi jäädä tallentamatta, jolloin tehty työ menee hukkaan