Platonin viisauksia sekä niiden tarkastelua kriittisessä valossa

Platonin ihannevaltio sekä ”tuouhuteoria” ovat asioita, mitä aina välillä käsitellään, kun nuorille opetetaan filosofiaa. Siinä puhutaan siitä, kuinka yhteiskunnan tuottajilla on ollut vaikeuksia kohtuuden kanssa, ja tietenkin esimerkiksi kohtuullisia palkkioita myydyistä tuotteista perivä kauppias takaa sen, että tuotetta saavat kaikki, jotka sitä haluavat ostaa. Ja erityisesti välttämättömien elintarvikkeiden ja muiden vastaavien elämälle välttämättömien tuotteiden kuten lääkkeiden kanssa pitää olla varovainen, koska jos ihminen ei niitä saa, niin hän menettää henkensä, ja siksi noiden tuotteiden saatavuus pitää taata.

Mutta kuitenkin voidaan sanoa niin, että tuon miehen käsitys esimerkiksi ihannevaltiosta on kuitenkin hyvin epädemokraattinen. Platonin määritelmä hallinnosta on se, että valtiota hallitsee ikään kuin ”älyn ylivalta”, jota sotakoneisto tukee, ja helooteille eli tuottajille jää vain tuo paljon puhuttu ”kohtuullisuus”. Kuitenkin tuo Platonin ihannevaltio korostaa sitä, kuinka valtion johto on ikään kuin ”velvoitettu” totalitarismiin sekä kurittamaan kansalaisiaan kuin lapsia. Tuo Platonin harrastama ajatusleikki on ainakin omasta mielestäni ikään kuin tehty kohottelemaan valtion johdon häntää, joka sitten suuressa viisaudessaan saattoi tehdä päätöksiä, mitkä johtivat useiden ihmisten kuolemaan. Ja kuolemastahan on valtiossa pohjimmiltaan kysymys.

Valtio on luotu puolustamaan kansalaisiaan ulkoisilta uhilta, ja sen takia tuo vanhan ajan Kreikka on niin kauhean sotaisa, joten myös Platon on joutunut ikään kuin harhateille synnyttäessään ajatuksen tuosta ihannevaltiostaan. Hän eli maailmassa, missä kuningas saattoi vihapäissään surmata kenet hän halusi, mutta kun puhutaan siitä, miten hän kohottaa oman yhteiskuntaluokkansa eli filosofit kaiken päätäntävallan monotoniseksi edustajaksi, joka vastaa toimistaan vain jumalille, niin silloin tietenkin selviää, miksi hän ikään kuin kohottaa aseellisen voiman, falangin ihmisten päälle. Tarkoitus on tietenkin suojata valtaa tuolla tappokoneistolla, joka joutuessaan pois hallitsevan luokan käsistä saattoi merkitä heidän erityisoikeuksiensa loppua. Kun sanotaan että Platonin luoma yhteiskunta ei ole varsinaisesti luokkayhteiskunta, niin itse kyllä näen asian hiukan toisin.

http://opinnot.internetix.fi/fi/muikku2materiaalit/lukio/fi/fi4/2._oikeudenmukaisuus/02_platonin_valtio?C:D=hNhe.gXcv&m:selres=hNhe.gXcv

Hän on luonut kolmitasoisen yhteiskunnan, missä ihminen ei voi tasolta toiselle kohota, ja siksi hän ikään kuin lokeroi ihmiset johonkin kastiin. Platonin ajatusmaailma jossa filosofit päättävät jokaisessa asiassa ei ehkä varsinaisesti saa aikaan luokkayhteiskuntaa, mutta joitakin vallankäyttäjiä se houkuttelee totalitaristiseen toimintatapaan, missä tavallisia ihmisiä sorretaan aivan surutta. Syy miksi Platon ikään kuin kohottaa filosofit eli ”viisaat miehet” valtion ylimmäksi käskynhaltijaksi on kuitenkin selvä, eli hän haluaa sillä ikään kuin voidella valtion ylimpiä vallankäyttäjiä, joihin myös kuningas kuului sillä ajatuksella, että he ovat ikään kuin muita parempia joka asiassa. Ja tämä ”älyn ylivalta”-ajatus tietenkin hivelee monien vallankäyttäjien mielikuvaa siitä, kuinka upeita he sitten muka ovat.

Suuri ajatelma, missä Platon sanoo oikeudenmukaisuudesta seuraavaa: ”Oikeudenmukaisuus, joka tarkastelun jälkeen on sitä, että jokainen hoitaa omat tehtävänsä eikä touhua joka paikassa”. Ikään kuin naulitsee ihmisen siihen rooliin, mikä hänelle on elämässään annettu, eikä kohoaminen yhteiskunnan portailla ole kovin helppoa. Platonismin valtiollinen ajatelma on siinä, että ”hyvä soturi ei ole hyvä hallitsija eikä filosofin pidä ryhtyä leipuriksi. Huomattavaa on, että taipumukset ja lahjakkuudet ohjaavat tehtävään, ei varallisuus tai perinnöllisyys. Täten filosofihallitsijaksi tai soturiksi voi yhtä hyvin ryhtyä suutarin lapsi, mikäli hänen taipumuksensa ja lahjansa osoittavat siihen suuntaan. Platonin valtio ei siis ole perinteisessä mielessä elitistinen, vaan tärkeintä on kokonaisuuden, valtion, toimivuus ja harmonia”(1).

Kuitenkin raha sekä taloudellinen asema varmasti edesauttavat sitä, että henkilö voi järjestää itselleen aikaa kehittää itseään filosofina. Tuolla asialla tarkoitan sitä, että vaikka platonismin ydin on sellainen, että ”viisaus on järjen hallintaa, rohkeus kiihkeän osan toimintaa järjen käskyjen toteuttamiseksi, kohtuullisuus himosielun alistumista järjen ylivaltaan ja oikeudenmukaisuus näiden harmoniaa ja tasapainoa” (2). Tällainen ajattelutapa tietenkin tarkoittaa sitä, että Platonin maailmassa ihminen tarvitsee ikään kuin luvan harjoittaakseen filosofiaa, eli tiedettä jonka avulla valtiota hallitaan. Näet platonin valtiossa sitten on sellainen käsite voimissaan, mikä muodostaa bushidon eli samurain tradition ytimen. Termi ”alistuminen järjen ylivaltaan” voidaan ymmärtää sellaisena, että esimerkiksi henkilön esimies voi sitten määrätä hänet vaikka surmaamaan itsensä, mikä on kuitenkin varmasti moraalisesti väärin.

Platonin kirjoituksia on kuitenkin saatettu muuttaa myöhemmin, ja tuon kotisivun taulussa esitetty katkelma Platonin ”oikeudenmukaisuusteesistä” on ikään kuin sopimaton tuon suuren retoriikan mestarin kirjoittamiksi. Tuo kuuluisa katkelma menee siten, että ”oikeudenmukaisuus on sitä, että hoitaa omat tehtävänsä eikä touhua joka paikassa”, mikä on tietenkin hiukan erikoinen, koska se ikään kuin on vaillinaisesti esitetty. Ja tuo lause olisi mielestäni paremmin kirjoitettu muotoon: ”oikeudenmukaisuus on sitä, että jokainen hoitaa omat tehtävänsä eikä heidän tule touhuta ympäriinsä” kuulostaisi minusta paremmalta, ja olen joskus kyllä epäillyt nimenomaan tätä kohtaa jonkun muun kuin Platonin kirjoittamaksi. Eli uskoisin että noita hänen tekstejään on muuteltu historian aikaan siten, että ne mielistelisivät sekä imartelisivat nimenomaan kuninkaita tai muita totalitaristisia hallitsijoita.

Platonin teesit
(Materiaalin lähde alhaalla)

Ja kun Platonin tuota kolmatta teesiä ajatellaan, niin se voidaan ymmärtää siten, että ihmisiltä on kaikki muu kuin heidän elannon hankkimiseensa käyttämä toiminta kiellettyä, ja tuossa kolmannessa teesissä ikään kuin määritellään se, että ihminen ei saisi ikään kuin esimerkiksi harrastaa kirjoittamista, opiskella huvikseen tai ylipäätään tehdä mitään muuta kuin sitä, mitä häntä ohjaava ”järjen ylivaltias” sattuu määräämään. Joten tämän takia Platonin valtiota voidaan pitää hiukan erikoisena mallina.

Siis kun puhutaan siitä, että me kaikki olemme ihmisiä, niin toki voisi käydä niin että kuninkaalta unohtuu itsekritiikki, kun hän tekee päätöksiä erilaisista asioista. Me ihmiset emme osaa olla itseämme kohtaan objektiivisia, koska pohjimmiltaan olemme itsekkäitä olentoja. Sen takia meidän arvostelukykymme joskus pettää, ja siitä on aina välillä uutisia lehdissä, tai sitten Platon osoitti kirjoituksillaan isänmaallisuutta, mikä tietenkin on havaittavissa nimenomaan hänen Atlantista käsittelevissä teksteissään, missä Ateenan falangit sitten niittävät tuon valtion pois kartalta. Eli hän siinä sitten suurta johtajaa Solonia sitten imartelee, ja toki Platon teki varmasti itseään tykö tuolle Ateenan johtajalle, joka olisi ehkä sitten katkaissut suuren filosofin pään, jos tämän teksti ei olisi häntä miellyttänyt.

Kaikki viittaukset ja kuvat on osoitettu alla olevaan linkkiin:

http://opinnot.internetix.fi/fi/muikku2materiaalit/lukio/fi/fi4/2._oikeudenmukaisuus/02_platonin_valtio?C:D=hNhe.gXcv&m:selres=hNhe.gXcv

kirjabloggaus.blogspot.fi