Skip to main content

Milloin lähde pitäisi kirjoituksessa mainita, ja mihin virkasähköposteja saa oikeastaan käyttää? (Mikä on toimittajan vastuu tällaisessa tapauksessa?)


Tässä sitten herää kysymys siitä, milloin toimittajan tai jutun julkaisijan olisi paljastettava lähteensä. Eli eilen väitettiin ministeri Niinistön ajavan sellaista ohjeistusta, että puolustusvoimista ei enää kannata hakea töitä, jos henkilö sattuu omaamaan kaksoiskansalaisuuden. Tänään sitten on toinen ääni kellossa, joten tässä sitten vähän ihmettelen, miksi maamme puolustusvoimien työntekijä on ehkä jakanut haltuunsa päätyneitä asiakirjoja ilman lupaa.

Tai sitten joku toimittaja on itse tällaisen lehtijutun tekaissut, missä kerrotaan virallisena totuutena se, että meidän puolustusvoimiemme palvelukseen ei enää oteta henkilöitä, joilla on toisen maan passi, mikä tietenkin oli muotoiltu termillä ”henkilöitä joilla on Venäjän kaksoiskansalaisuus”. Mistä kukaan voi tietää, että tuo uutinen oli perustunut sähköpostiliitteeseen, joka oli päätynyt joidenkin henkilöiden sähköposteihin. Kuitenkin ihmettelen myös sitä, että miten laitos joka on neuroottisen tarkka siitä, millaista tietoa sen jäsenet julkistavat antoi tuollaisen asian tapahtua. Jos puhutaan tuollaisesta tietojen jakamisesta, missä yksittäinen puolustusvoimien työntekijä on jakanut eteenpäin sähköpostissaan olevia liitetiedostoja, niin silloin kyllä herää kysymys siitä, miten häntä on näiden liitteiden kanssa opetettu toimimaan.

Ja jos ajatellaan Ylen toimittajien tasoa, niin toki tuo henkilö on silloin käyttänyt puolustusvoimien virallista sähköpostia, koska muuten viestin lähettäjä ei olisi ollut uskottava. Enkä usko että varusmiehillä on tuollaista sähköpostia käytössään, koska puolustusvoimien virallisen sähköpostin käyttö on kuitenkin rajattu virka-asioiden hoitamista varten. Joten en usko että varusmies on sellaisia sähköposteja voinut mitenkään lähettää, missä mainitaan tällaisista rajoitteista tulevaa värväyskäytäntöä ajatellen.

Tai sitten on käynyt niin, että joku upseeri on vahingossa jättänyt tietokoneensa auki, ja sitten varusmiehet ovat noihin sähköposteihin päässeet käsiksi. Tiedon jakamisen puolustusvoimista pitäisi olla tarkoin valvottua mutta tasapuolista, eli ketään ei saisi noiden tiedotteiden jakamisessa suosia, koska nykyään ollaan hyvin tarkkoja siitä, että verorahoista palkkansa saavat virkamiehet jakavat tietoja kaikille, joilla on niitä oikeus saada, ilman että asiasta täytyy sitten mitenkään erityisesti taistella minkään turvallisuuspäällikön kanssa.

Mutta onko puolustusvoimien kanta tiedon jakamiseen sellainen, missä kaikki mahdolliset liitteet saa sitten lähettää eteenpäin, jos niitä ei olla erikseen merkitty luottamukselliseksi tai ne saapuvat henkilön omaan kotisähköpostiin. Kun ihminen saa puolustusvoimien sähköpostista kirjeen, niin hänellä on lupa odottaa, että se on virallisesti hyväksytty, sekä että tuolla tekstin jakajalla on lupa sitä jakaa. Tiedon haltija vastaa siitä, että hän sälyttää haltuunsa saamaa dataa niin, kuin sitä pitää säilyttää. Samoin kun puolustusvoimien sähköpostia käytetään, niin silloin tuon sähköpostitilin haltija on tuon organisaationsa edustaja, jonka odotetaan käyttävän sitä niin, kuin tuon laitoksen tai organisaation säännöt sekä toimintatavat edellyttävät. Joten jos noista sähköposteista sitten jotain ulos annetaan, niin silloin odotusarvo on sellainen, että niitä käytetään vain virallisten tekstien jakamiseen.  

Itse kyllä ihmettelen sitä, miten noin pääsi käymään, että puolustusvoimien edustaja on jakanut ikään kuin varmentamattoman asiakirjan, jota sitten on luultu viralliseksi asiakirjaksi. Tai sitten jakaminen on tapahtunut tuon henkilön omasta sähköpostista, mutta samalla ihmettelen, että miten tuo asiakirja on sinne päätynyt, kun tuo laitos on niin hirveän tarkka tietoturvastaan. Eli lähettääkö tuo työntekijä sitten noita haltuunsa saamia asiakirjoja jonnekin kotisähköpostiin, jotta saisi jatkaa töitä ikään kuin kotitoimistossaan? Mutta kai tämäkin asia sitten selviää jossain vaiheessa, kun tätä ikävää tapausta lähdetään selvittämään.



Comments

Popular posts from this blog

New AI-based operating systems revolutionize drone technology.

"University of Missouri researchers are advancing drone autonomy using AI, focusing on navigation and environmental interaction without GPS reliance. Credit: SciTechDaily.com" (ScitechDaily, AI Unleashed: Revolutionizing Autonomous Drone Navigation) The GPS is an effective navigation system. But the problem is, how to operate that system when somebody jams it? The GPS is a problematic system. Its signal is quite easy to cut. And otherwise, if the enemy gets the GPS systems in their hands, they can get GPS frequencies. That helps to make the jammer algorithms against those drones. The simple GPS is a very vulnerable thing.  Done swarms are effective tools when researchers want to control large areas. The drone swarm's power base is in a non-centralized calculation methodology. In that model, drones share their CPU power with other swarm members. This structure allows us to drive complicated AI-based solutions. And in drone swarms, the swarm operates as an entirety. That ca

Hydrogen is one of the most promising aircraft fuels.

Aircraft can use hydrogen in fuel cells. Fuel cells can give electricity to the electric engines that rotate propellers. Or they can give electricity to electric jet engines. In electric jet engines. Electric arcs heat air, and the expansion of air or some propellant pushes aircraft forward. Or, the aircraft can use hydrogen in its turbines or some more exotic engines like ramjets. Aircraft companies like Airbus and some other aircraft manufacturers test hydrogen as the turbine fuel.  Hydrogen is one of the most interesting fuels for next-generation aircraft that travel faster than ever. Hydrogen fuel is the key element in the new scramjet and ramjet-driven aircraft. Futuristic hypersonic systems can reach speeds over Mach 20.  Today the safe top speed of those aircraft that use air-breathe hypersonic aircraft is about Mach 5-6.   Hydrogen is easy to get, and the way to produce hydrogen determines how ecological that fuel can be. The electrolytic systems require electricity, and electr

The neuroscientists get a new tool, the 1400 terabyte model of human brains.

"Six layers of excitatory neurons color-coded by depth. Credit: Google Research and Lichtman Lab" (SciteechDaily, Harvard and Google Neuroscience Breakthrough: Intricately Detailed 1,400 Terabyte 3D Brain Map) Harvard and Google created the first comprehensive model of human brains. The new computer model consists of 1400 terabytes of data. That thing would be the model. That consists comprehensive dataset about axons and their connections. And that model is the path to the new models or the human brain's digital twins.  The digital twin of human brains can mean the AI-based digital model. That consists of data about the blood vessels and neural connections. However, the more advanced models can simulate electric and chemical interactions in the human brain.  This project was impossible without AI. That can collect the dataset for that model. The human brain is one of the most complicated structures and interactions between neurotransmitters, axons, and the electrochemica