Kun pohditaan sitä, miksi esimerkiksi elokuvassa ”Independence day” olevat ”UFO:t” ovat niin kamalan isoja, niin silloin voidaan ajatella sellaista mahdollisuutta, että nämä jättikokoiset ”lentävät lautaset” ovat oikeastaan vain lyhyitä aluksia, jotka lentävät maan ilmakehässä esimerkiksi ionimoottorien avulla, mutta ulkoavaruudessa niiden pohjan alle sytytetään keinotekoinen aurinko, eli aluksen läpi imetään avaruuden ioneja. Sitten sen pohjassa olevat laserit sytyttävät tuon fuusion toimimaan, jolloin alus lähtee sitten lentämään planeettojen- tai tähtienväliseen avaruuteen, missä se sitten voi kohdata planeettoja. Tai näin ajattelivat aikoinaan Interplanetary societyn miehet ja naiset, kun he aikoinaan kehittelivät ideaa planeettojen välisistä sukkulasta.
Kaikki kuvitellut pitkän matkan eli noiden mielikuvitus elokuvien mittakaavassa tähtienväliset alukset ovat oikeastaan melko suuria, jotta niihin mahtuisi suuri määrä tarvikkeita, ja noiden alusten kiekkomainen muoto voisi johtua tarpeesta saada aikaan keskipakovoimaan perustuva kenotekoinen painovoima. Tuollaisen kiekkomaisen aluksen kohdalla voisi ensin olla käytössä sellainen asetelma, että kun alus kiihdyttää tai se on planeetan painovoimakentässä, niin silloin sen alaosa on lattiana, mutta jos se sitten lentää lyhyitä matkoja, tai sitten se olisi ankkuroitu kiertämään jotain planeettaa, niin silloin aluksen hallinta pöydät asetetaan niin, että sen pyörimisliike keskus-akselin ympäri saa aikaan keinotekoisen painovoiman syntymisen.
Tuollainen lautasmainen avaruusalus, mikä on aikoinaan tuomittu utopiaksi oli kuitenkin USA:n avaruushallinnon ”study projektina” joskus 1980-luvun alussa, ja tuolloin sen voimanlaitteeksi ajateltiin ”avustettua fuusiota”, missä fuusiovoiman aikaan saamiseen tarvittava energia saadaan aikaan normaalilla ydinreaktorilla, ja tuossa mallissa fuusio vain sitten kuljettaa alusta eteenpäin. Kuitenkin voidaan hyvällä syyllä olettaa, että tuollaisen koneen kehittelyä ollaan jatkettu jossain Nevadan aavikolla sijaitsevassa huippusalaisessa tutkimuslaitoksessa, joista tunnetuin lienee AREA-51. Tuollaisen lautasta muistuttavan lentolaitteen moottorina oli aikoinaan ehdotettu käytettäväksi normaaleja turbiineja, joilla sitten kehitetään tarvittava nostovoima, ja sitten tuon lautasen kylkiin olisi asennettu säteittäin ulospäin toimivia pieniä suihkumoottoreita. Tuolloin voitaisiin kehittää lentolaite, mikä olisi samalla STEALTH, sekä kykenevä tekemään tiukkoja kaarteita, ja lentämään mihin suuntaan aluksen ohjaaja sen haluaisi lentävän.
Tuollaisen suihkumoottorikäyttöisen RPV:n rakentaminen ei mikään kovin vaativa prosessi ole, ja tietenkin UAV:ltä onnistuu myös täysin suorakulmainen käännös, koska lentäjän G-voimien kestävyyttä ei tuolloin tarvitse mitenkään huomioida. Mutta kuitenkin jostain syystä tätä projektia alettiin kehittää sellaiseen suuntaan, että siinä haluttiin käyttää pelkästään ionimoottoreita, jolloin aluksen kapsiteetti olisi kasvanut, ja siitä olisi tullut myös paljon monikäyttöisempi kuin tuosta alkuperäisestä mallista. Eli siinä olisi se paljon puhuttu ”Die Glocke”, mikä tarkoittaa sarjaan kiinnitettyjä rengasmaisia sähkömagneetteja, jotka pyörivät toisiinsa nähden vastakkaiseen suuntaan. Sen ulkoreuna olisi tehty niin, että se olisi kyennyt ionisoimaan kaasua, jonka jäkeen sen ulkokuorelle asennetut magneettiradat olisivat ohjaneet tuota ionivirtaa eluken ulkokuorta pitkin, ja se olisi sitten kyennyt leijumaan ilmassa täysin äänettömästi, jos pois lasketaan turbiinien ääni, mikä sitten tietenkin on melko erikoinen.
Yksi tapa toteuttaa äänetön alus olisi tehdä siitä ilmalaiva, mutta kun ajatellaan tuollaista ilmaa raskaampaa lautasmallista alusta, niin se on paljon liikehtimiskyisempi kuin ilmalaiva, ja tietenkin siltä onnistuisivat myös vaakakierre sekä ylösalaisin lentäminen, koska sen vertikaaliset suihkumoottorit voidaan asettaa puhaltamaan vastakkaisiin suuntiin, jolloin alus voisi lentää kummin päin huvittaa. Eli tuolloin tietenkin kyseessä olisi täysin käänteentekevä ilma-alus, mikä varmasti kelpaisi mihin vain. Tuolla aluksella mistä kuulemma käytetään koodinimeä ”PROJECT AQUARIUS” on myös sellainen kyky, että se voi liikkua myös veden alla täysin äänettömästi. Eli sen rungon ulkopuolella olevia ioneja vedetään magneettien avulla aluksen ulkokuorta pitkin, mikä aiheuttaa sitten aluksen liikkeen. Kun puhutaan UFO:ista, niin niiden koko ei kuulemma mikään kovin suuri ole, eli kyseessä olisi ehkä jotain 2-5 metriä halkaisijaltaan olevasta laitteesta, joka voisi aivan hyvin olla oikeasti U(C)AV eli Unmanned (Combat )Aerial Vehicle.
Se että tuollainen laite on lautasmainen ei muuten estä sitä, että siinä ei voida käyttää esimerkiksi luukuista pudotettavia ”Hellfire-ohjuksia”. Tietenkin siitä voidaan tehdä miehitetty siten, että ohjaamosta tehdään kääntyvä, jolloin G-voimien vaikutus olisi paljon pienempi. Kun pohditaan sitä mahdollisuutta, että aluksesta olisi tehty valtavan suuri, niin silloin se voisi omata vielä suuremman kapasiteetin tällaista taistelua ajatellen, eli sen ulkokuori voidaan varata sähköllä, jolloin tuollainen hypoteettinen valtavan suuri alus toimisi kuin keinotekoinen ukkospilvi. Eli siitä lähtisi alaspäin valtavan voimakkaita sähköpurkauksia, joiden eteen joutunut esine varmasti tuhoutuisi.
Kuitenkin voidaan olettaa, että missään nimessä ei kaupungin kokoisia UFO:ja oikeasti rakennettaisi, mutta kuitenkin ne voidaan toteuttaa niin, että tuollaisen lautasen ympärille heijastetaan hologrammi, joka ikään kuin jatkaa sen muotoa. Tuollaisen hologrammin takia voisi ohjuksen kohdentaminen kyseiseen laitteeseen olla hyvin vaikeaa, varsinkin jos tuo hologrammi olisi osittain tehty niin, että se näkyy infrapuna-etsimessä. Ja tietenkin tuo alus voisi käyttää ulospäin suunnattua mikroaalto- tai radiosäteilyä noiden aseiden tuhoamisessa. Eli siinä olisi laite, joka antaa ulospäin suunnatun mikroaallon, jos aluksen kimppuun hyökätään.
Comments
Post a Comment