Yle-Gate osoitti, että lehdistön toiminnan vapaus ovat todella subjektiivinen asia, koska journalistin työpaikka on riippuvainen mediatalon johdon suopeudesta

“YLE-Gate” on asia, joka heijastaa jokaisen mediatalon ongelmaa maailmassa. Se on toki paikka, missä pitää puhua kaikki, mitä asiasta satutaan tietämään. Mutta ongelmana on se, että kaikki maailman mediatalot ovat jonkin toimijan omistamia. Kyseisestä asiasta seuraa sitten sellaisia asioita, mistä pitäisi tarkemmin keskustella. Mediatalojen käyttö poliittiseen painostukseen on todella yleistä, ja tietenkin toimittajia voidaan painostaa sanomalla, että jos heidän juttunsa ei satu talon johtoa kiinnostamaan, niin sitten kyseinen reportteri voi vaihtaa työpaikkaa.

Nimittäin media on mahtava ase sellaisten ihmisten käsissä, jotka osaavat käyttää sitä oikein. Kaikki mediassa kirjoitettu teksti ei ole totta, ja erityisen vahingollista harhautuksellisessa tarkoituksessa jaetusta valheellisesta tiedosta tulee sitten erityisen vaarallista, jos sitä jakaa muuten hyvämaineinen lehtimies. Silloin varmasti tuollaisella disinformaatiolla paljon enemmän  vaikutusta, jos kaikki muu mitä tuo kyseinen lehtimies on kirjoittanut on totta.

Tuolloin liikutaan vaarallisella alueella, koska jos tuollainen vastuuttomasti jaettu ehkä rasistinen vale-uutinen otetaan todesta, niin silloin saattaa seurata mellakoita. Se on monille ihmisille aivan sama, että missä tarkoituksessa juttu on kirjoitettu, eli onko kyseessä saunaillan jälkeen hyvässä tuiskeessa kirjoitettu valheellinen uutinen, vai sitten tarkoituksellisesti kirjoitettu propaganda-kirjoitus.

Aina löytyy ihmisiä, joille tällainen lehtijuttu sitten on ikään kuin yllyke ryhtyä “suoraan toimintaan” vaikkapa maahanmuuttajia kohtaan. Tuollaisissa tapauksissa voidaan sitten jossain muualla maailmassa kertoa esimerkiksi sijoittajille, että maamme viranomaiset eivät kykene pitämään yllä järjestystä.

Vaikka tuollainen asia saattaa omassa maassamme aiheuttaa vain olankohautuksia, niin oletteko koskaan sitten muuten ajatelleet sitä, miltä tällaiset kirjoitukset merkitsevät sellaiselle ihmiselle, joka ei koskaan ole maassamme käynyt, tai joka vain aikoo sijoittaa varojaan johonkin teollisuuteen. Silloin hän voi jättää nuo rahat tililleen tai sijoittaa muihin kohteisiin, mikäli tuollainen henkilö sitten aikoo rahojaan johonkin laittaa. Ja maamme teollisuuden kannalta on aivan sama, antaako henkilö varojen olla omalla tilillään vai sijoittaako hän ne johonkin muualle.

Molemmissa vaihtoehdoissa sitten on sellainen aspekti, että tuolloin on oman maamme teollisuuden kannalta kassavirran tulos on pyöreä nolla. Joten sen takia tällainen kirjoittelu on hiukan ikävää maamme liike-elämän kannalta. Kun puhutaan mediasta sekä sen käytöstä tiedottamiseen sekä vallan välikappaleena, niin silloin täytyy muistaa sellainen asia, että ihmiset ovat tiedottamisen varassa. Harvalla ihmisellä on omaa vakoilusatelliittia, millä hän pääsisi itse katsomaan sitä, mitä jossain päin maailmaa oikeasti tapahtuu. Ja mikäli puhutaan median käytöstä valtiomiehiä vastaan, niin missään tapauksessa mikään päätös ei ole oikea, jos se perustuu väärään tietoon.

Eli valtion johto voi olla hyvin pätevää, mutta jos sille kerrotaan valheita, niin silloin seurauksena on varmasti täysin väärä päätös. Lehdistön sekä median tarkoitus on levittää tietoa, mikä on totta, mutta kuitenkin on olemassa tahoja, jotka haluavat lietsoa paniikkia. Ja siksi media on erittäin vaarallinen väline väärissä käsissä. Sanomalehtien lukeminen on vapaaehtoista toimintaa, ja siksi niillä pitää olla sisältöä, mikä myy lehteä ihmisille. Kun puhutaan siitä, että esimerkiksi Pulitzerin palkinto on tehty kannustimeksi toimittajille, jotta he kirjoittavat vaikuttavia juttuja, ja uskaltavat paljastaa asioita, joita ei muuten paljasteta, niin aina löytyy toimittajia, joita ei tuollainen palkinto sitten kiinnostakaan.

Toimittajan työ on sikäli erikoista, että siinä pitää löytää juttuja, jotka kiinnostavat ihmisiä. Toisaalta toimittaja on aina työsuhteessa lehti- tai media-taloonsa, mikä sitten saattaa aiheuttaa painetta häntä itseään kohtaan. Eli lehtitalojen omistajat voivat painostaa toimittajia olemaan julkaisematta jotain yksityiskohtia joistakin asioista, joista pitäisi tiedottaa. Eli tuossa tapauksessa toimittajaa pyydetään vääristämään omaa juttuaan, esimerkiksi työpaikkaa tai ylennystä vastaan.

Mutta tietenkin myös esimerkiksi toimittajien jakamaa tietoa voidaan väärentää esimerkiksi hakkeroimalla heidän verkossa toimivia sovelluksiaan, ja sitten lähettää päätoimittajalle suoranaisia valheita tuon toimittajan nimissä. Ja sitten tietenkin joku voi pakottaa toimittajaa antamaan käyttäjätunnuksensa jollekin kolmannelle osapuolelle, joka sitten alkaa trollaamaan muita lehden kautta.

https://sites.google.com/view/ylegate/etusivu