Skip to main content

Oliko Bermudan kolmion "Lento-19" kohtalona ehkä staattinen sähkö, joka sai koneet sulamaan ilmassa?


Bermudan kolmio on asia, mikä on kiehtonut sekä pelottanut ihmisiä vuosisatojen ajan, ja yhtenä parhaista todisteista tästä ilmiöstä pidetään “Lento-19”-tapausta, missä viisi laivaston Grumman TBF “Avenger”-torpedokonetta ja 13 miehistöön kuuluvaa sekä yksi etsintöihin osallistunut Martin Mariner-lentovene katosivat Joulukuun 5. päivänä vuonna 1945. Tuota lentokoneiden eriaikaista katoamista pidetään sikäli erikoisena, että tuo lentovene oli lähtenyt etsimään tuota laivuetta, jonka yhden koneen miehistöstä puuttui yksi henkilö, joka ei jostain syystä lähtenyt tuona päivänä tehtävään. Kun kyseistä tapausta analysoidaan, niin erittäin tärkeitä yksityiskohtia ilmenee noista radion välityksellä jaetuista viesteistä, jotka lentue lähetti tukikohtaansa.

Niissä on sitten ne kaikki “UFO-sieppausten” sekä Bermudan kolmio-tarinoiden kulmakiveksi muodostuneet tarinat yllättävästä sumusta,  kompassien sekoamisesta sekä ohjainten jäykistymisestä, mikä panee miettimään, että kyseessä olisi ehkä jonkinlainen sähköinen ilmiö, joka voisi olla esimerkiksi staattisella sähköllä varautunut pilvi, jonka synty voisi aiheutua esimerkiksi vedenalaisesta vulkaanista. Tuossa mallissa vulkaani eli vedenalainen tulivuori sylkee hohkakiveä eli tulikuumaa vulkaanista pölyä, niin että se nousee pilviin asti. Ja tuolla pilvessä oleva suihkuvirtaus saa aikaan sen, että pölyhiukkaset sitten alkavat kehittää staattista sähköä pyöriessään pilven keskellä.

Se miten nuo hiukkaset pääsevät nousemaan niin korkealle johtuu siitä, että ne ovat tulikuumia. Tämä kova kuumuus aiheuttaa sen, että vesi irtoaa niiden pinnasta, jolloin nuo hiukkaset ovat itse-asiassa kuivia tuhka-hiukkasia, ja ehkä tuo saari olisi sitten nouseva vulkaanisen pölyn patsas. Kun lentokone lentää tuollaiseen staattisella sähköllä varautuneeseen pilveen, niin siihen saattaa iskeä useita salamoita, jotka saattavat hajottaa hydraulisia osia, tai magnetisoida rautapitoisia kappaleita.

Tuolloin tämä ohjaus tietenkin muuttuu jäykäksi, ja jos konetta ympäröi silloin voimakas sähköinen ilmiö kuten magneettikenttä, niin se saa nuo kompassit sekoamaan. Ja kuten tiedämme, niin silloin koneen rungon ympärille saattaa muodostua valokaaria, jotka saavat sitten ehkä polttoaineen räjähtämään. Tai sitten tuohon pilveen olisi suunnattu valtavan voimakas radioaalto, joka olisi saattanut aiheuttaa voimakkaan plasman muodostumisen. Plasma on ionisoitunutta kaasua, joka hohtaa pimeässä, ja esimerkiksi vesipisara voi muuttua “pallosalamaksi’ eli hohtavaksi plasma-palloksi, joka seuraa lentokonetta, jos se on varautunut vastakkaisella sähkövarauksella, kuin mitä plasmapallon ionit ovat.

Itseasiassa plasmaattisella pallolla on aina sekä pohjois- että etelänapa, jolloin staattisesti varautunut lentokone voi ikään kuin vetää tuota palloa puoleensa. Ja jos lentoryhmä olisi sitten lentänyt tuollaiseen vulkaanisesta purkauksesta syntyvään pilveen, niin lentäjät eivät ole ehkä tajunneet sitä, että vaikka tuo pilvi olisi viattoman näköinen, niin se olisi hyvin tiheä. Ja jos kyseessä olisi merenpohjassa tapahtuva rakopurkaus, jonka pituus voi olla satoja kilometrejä, niin silloin lentäjät ovat voineet menettää suuntavaiston  ja kadota tuonne pilveen, ja alkoivat lentää ympyrää tuollaisen plasmapallon ympärillä.

Mikään ei ilmakehässä kuitenkaan estä esimerkiksi kokonaisen pilven muuttumista plasmaksi, ja tuollainen sähköisesti varautunut pilvi voi muutenkin olla erittäin kirkas, jolloin lentäjät eivät ehkä erota sitä auringosta, vaan alkavat sitten kiertää tuota pilveä, kun he yrittävät suunnistaa auringon mukaan. Tässä kuitenkin voin sanoa, että tuo “Lento-19”-tapaus on vielä nykyäänkin hämärän peitossa, ja kun mietitään sitä, mikä tapauksesta tekee niin kiehtovan, on juuri se, että kukaan ei tuolloin ollut nähnyt mitään sen ihmeellisempää pilveä tai vulkaanista toimintaa kuin yleensäkään. Toisten ihmisten mukaan tuo lentue joutui keskelle sähkömagneettista tornadoa, tai hyvin lähelle tuollaista ilmiötä, joka saattaa olla joko luonnollinen.

Luonnollisessa mallissa tuollaisen magneettisen tornadon saa aikaan vulkaani, joka sylkee taivaalle rautapitoista tuhkaa, joka sitten alkaa ilmpyörteen ansiosta pyöriä, jolloin syntyy samanlainen ilmiö, kuin mitä “Die Glocken” tapauksessa syntyisi, jos tuo koje mikä kehittää nostovoimansa vastakkaisiin suuntiin pyörivien rengasmaisten magneettien avulla. Ja tuo sitten varmaan saa aikaan sen, että joidenkin ihmisten mielestä tuo lentue joutui UFO-sieppauksen kohteeksi, jonka takana oli joko Pentagon tai humanoidit, jotka tulevat “Zeta Reticulista”. Jos kyseessä on oikeasti pieleen mennyt asekoe, niin silloin kyseessä saattaa olla ase, joka perustuu yksinkertaisesti kahteen samaa aallonpituutta käyttävään tutkaan, joiden lähettämät radiosäteet laitetaan leikkaamaan ilmassa samassa kohdassa, johon syntyy valokaari.

Tapaus olisi ollut yksinkertaisesti sellainen, että Pentagon olisi kokeillut välineitä, joilla se ajatteli houkutella esimerkiksi Neuvostoliiton lentokoneita ansaan. Siihen olisi saattanut kuulua voimakkaita pystysuunnassa olevia magneettikenttiä, joiden tarkoitus olisi ohjata vastapuolen lentokoneita väärään suuntaan. Samoin noiden koneiden tuhoaminen olisi sitten tapahtunut samaan pisteeseen “X”-kirjaimen muodossa suunnattujen radioaaltojen avulla, ja ehkä joku sitten vain unohti laittaa lapun tuon konsolin päälle.

Tämän jälkeen tutkaupseeri olisi luullut laitteistoa tutkaksi ja käynnistänyt sen. Ehkä osa noista laitteista olisi sijoitettu “Loran-laitteiden” kanssa samaan huoneeseen, ja jos niissä ei ollut lappua päällä, niin silloin voisi tapahtumien kulku olla sellainen, että laivasto olisi kokeillut tuota magneettikentän muodostamaa pilaria, joka olisi toiminut kuten oletettu oli. Sitten laivaston olisi vain pitänyt käynnistää “Loran-laite”, jolla sitten nuo koneet olisi voitu paikantaa. Ja ehkä noissa koneissa oli sitten kauko-ohjattavat transponderit, joilla ne voidaan tuossa tilanteessa tunnistaa.

Kun laivaston suuntimo-aseman  mies sitten käynnisti nuo laitteet, niin hän ei ehkä tajunnut käyttävänsä asetta, ja sitten nuo koneet vain räjähtivät valtavan voimakkaan radiosignaalin voimasta, ja valokaaret polttivat sitten nuo koneet olemattomiin. Ja ehkä sitten tuo Martin Marinerin tapaus aiheutui, siitä kun kone pyysi paikantamaan itsensä sekä samalla alkoi mitata “Loran-signaalia”, jolloin sitten taas tapahtui tuo kammottava erehdys. Tuossa kokeessa näet testataan laitteiden kalibrointia, ja silloin koneen omaa paikkatietoa verrataan suuntima-asemien antamiin tietoihin.


Koneen operaattorin  sitten pyytäessä “ristimerkkiä”, jotta operaattori saattoi verrata kartalla olevia oletus-tietoja todellisiin tietoihin, niin silloin tietenkin olisi saattanut “pamahtaa”, jos valokaari olisi syttynyt tuon koneen kohdalla.. Eli tämä sitten varmaan olisi aika hyvä selitys tälle tapaukselle, joka on pitänyt yllä ihmisten uskoa Bermudan kolmioon ja sen outoihin tapahtumiin.

https://pimeakronikka.blogspot.fi/

Comments

Popular posts from this blog

New AI-based operating systems revolutionize drone technology.

"University of Missouri researchers are advancing drone autonomy using AI, focusing on navigation and environmental interaction without GPS reliance. Credit: SciTechDaily.com" (ScitechDaily, AI Unleashed: Revolutionizing Autonomous Drone Navigation) The GPS is an effective navigation system. But the problem is, how to operate that system when somebody jams it? The GPS is a problematic system. Its signal is quite easy to cut. And otherwise, if the enemy gets the GPS systems in their hands, they can get GPS frequencies. That helps to make the jammer algorithms against those drones. The simple GPS is a very vulnerable thing.  Done swarms are effective tools when researchers want to control large areas. The drone swarm's power base is in a non-centralized calculation methodology. In that model, drones share their CPU power with other swarm members. This structure allows us to drive complicated AI-based solutions. And in drone swarms, the swarm operates as an entirety. That ca

Hydrogen is one of the most promising aircraft fuels.

Aircraft can use hydrogen in fuel cells. Fuel cells can give electricity to the electric engines that rotate propellers. Or they can give electricity to electric jet engines. In electric jet engines. Electric arcs heat air, and the expansion of air or some propellant pushes aircraft forward. Or, the aircraft can use hydrogen in its turbines or some more exotic engines like ramjets. Aircraft companies like Airbus and some other aircraft manufacturers test hydrogen as the turbine fuel.  Hydrogen is one of the most interesting fuels for next-generation aircraft that travel faster than ever. Hydrogen fuel is the key element in the new scramjet and ramjet-driven aircraft. Futuristic hypersonic systems can reach speeds over Mach 20.  Today the safe top speed of those aircraft that use air-breathe hypersonic aircraft is about Mach 5-6.   Hydrogen is easy to get, and the way to produce hydrogen determines how ecological that fuel can be. The electrolytic systems require electricity, and electr

The neuroscientists get a new tool, the 1400 terabyte model of human brains.

"Six layers of excitatory neurons color-coded by depth. Credit: Google Research and Lichtman Lab" (SciteechDaily, Harvard and Google Neuroscience Breakthrough: Intricately Detailed 1,400 Terabyte 3D Brain Map) Harvard and Google created the first comprehensive model of human brains. The new computer model consists of 1400 terabytes of data. That thing would be the model. That consists comprehensive dataset about axons and their connections. And that model is the path to the new models or the human brain's digital twins.  The digital twin of human brains can mean the AI-based digital model. That consists of data about the blood vessels and neural connections. However, the more advanced models can simulate electric and chemical interactions in the human brain.  This project was impossible without AI. That can collect the dataset for that model. The human brain is one of the most complicated structures and interactions between neurotransmitters, axons, and the electrochemica