Vallan uusjako mikä perustuu sosiaaliseen mediaan on tullut varmasti yllätyksenä lähes kaikille toimijoille tässä maailmassa. Sosiaalisen median kehittyminen on tehnyt sellaisesta asiasta kuin salailu periaatteessa lähes olemattoman pykälän. Tuo termi “sosiaalisen median” kehittyminen tarkoittaa sitä, että nykyään kuka hyvänsä voi julkaista lähes mitä hyvänsä Internetissä, ja tällä kertaa tilanne on sellainen, että enää ei peliä voida “puhaltaa poikki” silloin kun poliittisille päättäjille sattuu sopimaan. Sen takia pitää nykyään sellaisen henkilön, joka toimii poliittisessa virassa hiukan varoa sitä, mitä hän kirjoittaa tuonne mediaan. Vaikka työelämä onkin kivikovaa osaamista vaativa toimintaympäristö, niin tietenkin on eri asia lähteä antamaan potkuja jossain takahuoneessa kun tehdä se siten, että asia päätyy julkisuuteen.
Missään tapauksessa esimerkiksi Rupert Murdochin kaltaiset media-alan huippuvaikuttajat eivät kykene enää säätämään sitä, kauanko he tietoa jakavat. Samoin ei ole mitenkään mahdollista välttää tiedon valumista vääriin käsiin, vaikka se kuinka suojataan vanhoilla kunnon laillisilla menetelmillä, joihin kuuluivat oikeudenkäynnit sekä julkiset vaatimukset viran viemisestä. Samoin nykyään ei kukaan enää varmasti halua salata sitä, että jos hänen kirjoituksensa saavat aikaan muutosta. Mutta syntyäkseen tarvitsee muutos vain kipinän, joka sytyttää tulen ihmisten mieleen.
1980-luvulla valtion johdon käyttämä valta perusteltiin sillä, että valtio tarvitsee johtajia, ja heidän esimerkiksi mielenosoituksia vastaan käyttämä voimapolitiikka taas perusteltiin sillä, että maassa täytyi pitää järjestystä yllä. Ja kun mielenosoituksiin ei ollut lupaa pyydetty, niin silloin tietenkin ne piti hajottaa kyynelkaasulla sekä pampuilla. Tuota politiikkaa sitten tuettiin lehdistön voimalla, joka kertoi asioista sen puolen, että “väkivaltaiset mielenosoitukset tai pikemminkin mellakat hajotettiin voimaa käyttäen. Syy tuohon voimankäyttöön kuitenkin jäi jostain syystä mainitsematta. Tai jos oikein tarkkoja ollaan, niin syy voimankäyttöön oli tietenkin kiviä heittelevien mellakoitsijoiden taltuttaminen. Mutta samalla se miten tilanne eteni siihen pisteeseen, jota kutsutaan “leimahduspisteeksi”.
Kyseinen termi tarkoittaa sosiologiassa sellaista asiaa tai tapahtumaa,missä tilanne muuttuu väkivaltaiseksi, ja tuon jälkeen tilanne sitten joko rauhoittuu tai mellakat kiihtyvät. Yleensä ihmiset näkevät mellakkapoliisit vain pampun heiluttajien kaartina, mutta todellisuudessa mellakka-osasto käyttää toimissaan usein minimaalisen voiman periaatetta. Tuossa toiminnassa pyritään joukosta etsimään “primus motoria” eli henkilöä, joka toiminnallaan yllyttää väkeä hyökkäämään poliisin linjaa vastaan, jonka jälkeen nuo yllyttäjät sitten pyritään paikallistamaan sekä neutraloimaan heidän ympärilleen tai heitä kohti ammutuilla kyynelkaasukranaateilla. Kuitenkin on olemassa ihmisiä, joiden kertomukset eivät varmasti ole mitään mukavaa kuultavaa.
Nuo ihmiset kuuluvat sellaiseen kirjoittajien ryhmän, joita kutsutaan “salaliitto-teoreetikoiksi”. Tällaiset henkilöt kuitenkin yleensä osaavat perustella oman uskomuksensa esimerkiksi siitä, että USA:n hallitusta johdetaan julkisen vallankäytön ulkopuolelta. Se että he väittävät “alienien” tai “harmaiden alienien” kontrolloivan kaikkea liittovaltion hallinnon toimintaa ei tarkoita sitä, että he uskoisivat aivan sanasta sanaan sitä, mitä nämä henkilöt sanovat. Kyseinen termi “harmaa alien” tarkoittaa itseasiassa ilmeisesti sellaista virkamiesten joukkoon sulautunutta toimijaa, jota ei olla nimetty asiallisesti virkaansa sekä joka toimii ulkomailta käsin.
Salaperäinen “harmaa toimija” ei ehkä ole mikään sen kummempi henkilö, kuin joku investointipankkiiri, joka sitten saa jostain syystä katsella vierestä, kun valtion johto tekee päätöksiä. Tällaisella toiminnalla, missä esimerkiksi juuri investointipankkiiri saisi seurata valtion tekemien päätösten valmistelua, voisi hän esimerkiksi tienata miljardeja, jos hän saisi tietää vaikkapa keskuspankin ohjauskoron muutoksista etukäteen. Mutta vieläkin kauheampia skenaarioita voidaan esittää tuosta asiasta, missä asiaankuulumaton taho pääsee vaikuttamaan hallinnon päätöksiin. Hän voisi teoriassa vaikka käyttää valtiota sekä sen asevoimia omina palkkasotureinaan, mikä sitten on kauhuskenaarioista hirvittävin.
Vaikka tuollaista toimijaa ei ole vielä paikallistettu, niin kuitenkin nuo “tyhmiksi” nimitetyt ihmiset kuitenkin perustelevat uskomustaan sillä, että maailmassa on kaiken maailman järjestöjä, joiden toimintaa ei ainakaan kovin paljoa ole käsitelty julkisuudessa. Ja tietenkin nyt pitää muistaa se, että Trilateraalinen komissio sekä Bilderberg-ryhmä ovat todellisuudessa julkisia järjestöjä, joilla on kotisivut Internetissä, ja joiden jäsenluettelo on myös julkinen. Mutta kuten varmaan kaikki tietävät, niin todellisuudessa monet uskovat sellaiseen asiaan, että kaikki noiden ryhmien jäsenistä eivät ole kuitenkaan noilla listoilla. Ja siksi tuollaisten maailman johtomiesten ympärillä pyörii kaikenlaisia huhuja siitä, että siellä sitten kähmitään oikein olan takaa.
Kuitenkin on ihmisiä jotka uskovat, että linnunradassa elää niitä paljon puhuttuja humanoideja. He perustelevat uskonsa sillä, että Marsissa on jonkinlaisia omituisia pyramidia muistuttavia muodostumia, ja vaikka Venusta pidetään elämälle hyvin vihamielisenä planeettana, niin toki rikkihaposta voidaan tehdä vettä, jos ensin sen molekyyli H2SO4 hajotetaan, niin että rikki ja muiden alkuaineiden atomien liitokset rikotaan esimerkiksi sellaisella sähkömagneettisella säteilyllä, mikä rikkoo tuon molekyylin. Sen jälkeen rikki vain erotetaan tuosta kaasuseoksesta esimerkiksi suodattimella, joka saa rikin pelkistymään sen pinnalle. Sen jälkeen hapen ja vedyn annetaan reagoida keskenään, jolloin syntyy vettä.
Vaikka alieneja ei oikeastaan piileksisikään tuolla asteroidivyöhýkkeellä tai Venuksessa, niin on olemassa ihmisiä, joiden mielestä Rosetta-luotain sekä Mars-mönkijät ovat todellisuudessa sotilaallisia tehtäviä, joissa testataan näiden luotainten avulla sellaisia tekoälyä koskevia sovelluksia, joiden avulla roboteista tehdään autonomisia. Tuo alue avaruudessa on hyvä paikka kokeilla noita ohjelmistoja sekä tehdä niiden testausta, koska siellä eivät nuo kallisarvoiset laitteen sekä ohjelmistot päädy vääriin käsiin. Kuitenkin on esitetty sellainen teoria tai lähes mielikuvituksellinen vitsi, jonka mukaan noiden luotainten salaisia osia voidaan varastaa, jos niiden olinpaikka tiedetään. Sitten vain perään lähetetään toinen luotain tai avaruusalus, joka odottaa tuon luotaimen ydinparistojen loppumista, ja sitten korjaa kyseisen laitteen talteen.
Tuo muita luotaimia kaappaava luotain voisi sitten muistuttaa vaikkapa lentävää roskapönttöä, jossa on manipulaattori-käsivarsia, joiden avulla kyseinen laite sieppaa luotaimen, ja vie sen johonkin EMP-suojattuun tilaan, missä sitä pääsee tutkimaan joidenkin tiedemiesten voimin. He voivat sitten kopioida noita ohjelmia itselleen, ja hyödyntää niitä jossain omissa laitteissaan. Vaikka tämä tietenkin on täysin mielikuvitukseen perustuvaa toimintaa, eikä tuollaisista operaatioista ole mitään näyttöä, niin tällainen ajatus luotaimen kaappaamisesta tuolla asteroidivyöhykkeellä varmasti on mieltä kiehtova. Kuka oikeasti uskoisi sitä, että tuolla avaruuden kaukaisuudessa joku varastaisi avaruusluotaimen tuolla kaukana Maasta.
Comments
Post a Comment