Skip to main content

Onko joku hakkeroinut Yhdysvaltain laivaston hävittäjän?

USS John S. McCain (DDG 56)
vuonna 2014 otetussa kuvassa
(Lähde Navysite.de)

Taas on käynyt niin, että USA:n laivaston hävittäjä on kolaroinut kauppa-aluksen kanssa Aasiassa, ja tämä sitten panee miettimään sitä, että onko tuo Arleigh-Burke luokan hävittäjä nimeltään USS John S.  McCain (DDG-56)  oikeasti hakkeroitu jonkun kolmannen osapuolen toimesta? Kun puhutaan tämän tyyppisistä hävittäjistä, jotka edustavat USA:n laivaston tehokkainta iskukykyä, niin sellaista ei saisi kyllä tapahtua, että laiva törmää vahingossa toiseen alukseen.

Näet tuollaisen erittäin nykyaikaisen ohjushävittäjän kaappaaminen voisi tapahtua niin, että aluksen kylkeen ajetaan kauppa-aluksella, ja sitten kannelle siirtyy kommandoryhmä, joka eliminoi tuon hävittäjän miehistön. Kun mietitään tilannetta, missä huippuluokan tutka- ja tietokonejärjestelmillä varustettu alus törmää toiseen laivaan keskellä merta, ja kukaan ei muka huomaa tuota vaaraa, niin silloin kyseessä on todella vakava puute aluksen turvallisuudessa. Näitä törmäyksiä on nyt tapahtunut kaksi kappaletta, ja se sitten tarkoittaa sitä, että noiden alusten tietoturvassa voi olla hyvin vakavia puutteita, koska niiden tutkajärjestelmien olisi pitänyt varoittaa tuosta uhkaavasta törmäyksestä.


Vaikka aluksen päällikkö luottaisi täysin noihin automaattisiin laitteisiin, jotka varoittavat kaikesta mahdollisesta, niin hänen pitäisi kyllä pitää myös perinteisillä kiikareilla varustautuneita vahteja mahdollisen toimintahäiriön varalta. Ja tuollainen toimintahäiriö voisi olla se, että joku on hakkeroinut hävittäjän tietojärjestelmän. Se miten tuollainen toimenpide tehdään on erittäin helppoa, jos hyökkääjä tuntee kohdejärjestelmän, mihin hän aikoo tehdä hyökkäyksen. Tuolloin riittää, että esimerkiksi johonkin laivan elektroniseen avaimeen ujutetaan tuollainen pieni koodinpätkä, joka sitten saa aikaan sen, että sen tietokoneen palomuuri ei tunnista jotain troijalaista, joka avaa sitten "takaportin" tuohon järjestelmään.


Eli joku yksittäinen tunniste vain poistetaan sen tietokannoista, joista sen virustorjunta etsii vahingollista koodia. Näet virustorjuntaohjelmisto etsii viruksia tiettyihin tietokantoihin tallennettujen tunnisteiden avulla, ja tuo toiminta muistuttaa hiukan oikoluku-ohjelmiston toimintaa, kun se käy dokumentin läpi sana sanalta ja merkki merkiltä. Tuon takaportin kautta sitten voi hakkeri ujuttaa siihen vahingollista koodia, mikä saa sitten laivan tietokoneet sekoamaan. Kun puhutaan tuollaisista huippunykyaikaisista ohjushävittäjistä, joiden toiminta on pitkälle automatisoitua, niin aina välillä kysytään, että miksi noita tietokoneita käytetään tuossa aluksessa. Tietokoneiden tehtävänä on esimerkiksi ohjata aluksen CIWS-järjestelmää, mikä tarkoittaa sen ohjusten torjuntaan tarkoitettua tykistöä eli Vulcan-Phalanx- IT-tykkejä sekä ohjusten torjuntaan tarkoitettuja ohjuksia, sekä myös kohdentaa aluksen omia hyökkäysohjuksia kohteisiin, joita halutaan tuhota.


Nämä aseet vaativat tulenjohtoonsa tietokoneen, joka suuntaa niiden tulitusta ohjusten kärkiin, ja CIWS toimii siten, että tykkitornin tutka seuraa Vulcan- konetykin ammusten liikettä ilmassa, sekä korjaa automaattisesti tykin suuntaa, jotta sen ammukset osuvat suoraan ohjusten kärkiin. Todellisuudessa suuntausjärjestelmä on paljon mutkikkaampi kuin pelkkä tutka, eli siinä käytetään tutkan ja lasertutkan eli LIDAR:in lisäksi ESM (Electronic Surveillance Measure)-järjestelmiä, eli tutkanpaljastinta, mikä auttaa kohteen löytämisessä ja infrapunasensoreita, joilla se sitten kohdistaa ammuksensa ohjusten kärkiin, ja syy miksi tämä järjestelmä on automaattinen johtuu siitä, että ihminen ei ehtisi kääntää tykkiä kohti kohdettaan. Tämän järjestelmän akilleen kantapää on sitten riippuvuus automatiikasta sekä valtava ammusten kulutus, joten siksi laivasto on ottamassa sen tueksi käyttöön elektromagneettisia tykkejä sekä lasereita, joilla pyritään vähentämään ammusten kulutusta.


Kun puhutaan tuosta ratatykistä, niin itse uskon, että laivasto on tarkoittanut käyttää tuota asetta lähinnä suorasuuntaustykkinä sekä IT-aseena, ja tietenkin siinä on sellainen etu, että tuo ase ei tarvitse hylsyjä, ja koska tuon aseen teho perustuu kineettiseen energiaan, niin sen läpi voidaan ampua rautanauloja, jolloin ammuksia saadaan mukaan enemmän. Tietenkin tuon tykin ammuksen kantama on 180 kilometriä, jolloin pitää käyttää ohjautuvia kranaatteja, jotta tulitus olisi tehokasta. Mutta uskoisin että valtioita kiinnostaa myös normaalin tykin korvaaminen sähköisellä tykillä, jolloin saadaan aikaan 150 mm. tykki tai raskas kranaatinheitin, jonka tulinopeus olisi valtavan suuri. Tuolloin kyseessä olisi vain uusi tapa käyttää perinteisiä tykkejä, ja kuten olen kirjoittanut, niin ratatykki ei tarvitse toimiakseen ruutia, jolloin leimahdus ei paljasta tykin paikkaa eikä ammus tarvitse tuolloin hylsyä.

https://avoimenkoodinmaailma.blogspot.fi/

Comments

Popular posts from this blog

New AI-based operating systems revolutionize drone technology.

"University of Missouri researchers are advancing drone autonomy using AI, focusing on navigation and environmental interaction without GPS reliance. Credit: SciTechDaily.com" (ScitechDaily, AI Unleashed: Revolutionizing Autonomous Drone Navigation) The GPS is an effective navigation system. But the problem is, how to operate that system when somebody jams it? The GPS is a problematic system. Its signal is quite easy to cut. And otherwise, if the enemy gets the GPS systems in their hands, they can get GPS frequencies. That helps to make the jammer algorithms against those drones. The simple GPS is a very vulnerable thing.  Done swarms are effective tools when researchers want to control large areas. The drone swarm's power base is in a non-centralized calculation methodology. In that model, drones share their CPU power with other swarm members. This structure allows us to drive complicated AI-based solutions. And in drone swarms, the swarm operates as an entirety. That ca

Hydrogen is one of the most promising aircraft fuels.

Aircraft can use hydrogen in fuel cells. Fuel cells can give electricity to the electric engines that rotate propellers. Or they can give electricity to electric jet engines. In electric jet engines. Electric arcs heat air, and the expansion of air or some propellant pushes aircraft forward. Or, the aircraft can use hydrogen in its turbines or some more exotic engines like ramjets. Aircraft companies like Airbus and some other aircraft manufacturers test hydrogen as the turbine fuel.  Hydrogen is one of the most interesting fuels for next-generation aircraft that travel faster than ever. Hydrogen fuel is the key element in the new scramjet and ramjet-driven aircraft. Futuristic hypersonic systems can reach speeds over Mach 20.  Today the safe top speed of those aircraft that use air-breathe hypersonic aircraft is about Mach 5-6.   Hydrogen is easy to get, and the way to produce hydrogen determines how ecological that fuel can be. The electrolytic systems require electricity, and electr

The neuroscientists get a new tool, the 1400 terabyte model of human brains.

"Six layers of excitatory neurons color-coded by depth. Credit: Google Research and Lichtman Lab" (SciteechDaily, Harvard and Google Neuroscience Breakthrough: Intricately Detailed 1,400 Terabyte 3D Brain Map) Harvard and Google created the first comprehensive model of human brains. The new computer model consists of 1400 terabytes of data. That thing would be the model. That consists comprehensive dataset about axons and their connections. And that model is the path to the new models or the human brain's digital twins.  The digital twin of human brains can mean the AI-based digital model. That consists of data about the blood vessels and neural connections. However, the more advanced models can simulate electric and chemical interactions in the human brain.  This project was impossible without AI. That can collect the dataset for that model. The human brain is one of the most complicated structures and interactions between neurotransmitters, axons, and the electrochemica