Skip to main content

Pitäisikö meidän jäädä Maapallolle vai muuttaa avaruuteen?


Pitäisikö meidän ihmisten lähteä Maapallolta, vai jäädä tänne kehittämään omaa planeettaamme? Siinä on kysymys, mihin ei voida suoraan löytää minkäänlaista vastausta, vaikka kuinka haluaisimme sen tehdä. Yksi syy miksi lentoja muille taivaankappaleille vastustetaan liittyy genetiikkaan, eli siellä kaukana ei kukaan voi valvoa sitä, mitä noissa mahdollisissa automaattikojeiden ylläpitämissä tukikohdissa tapahtuisi. Ja nuo rakenteet voidaan tietenkin lähettää avaruuteen “undercover”, eli tuolloin avaruuteen vain lähetetään raketteja, joiden rahti merkitään salaiseksi. Eli mistä me tiedämme oikeasti, mitä NASA tai Venäjän avaruushallinto lähettää avaruuteen?


Muille planeetoille lentämiseen liittyy paljon riskejä, joista yksi on infektiovaara. Eli joku vieras bakteeri sitten pääsisi näin kosketuksiin ihmisten kanssa, ja voisi aiheuttaa erittäin vakavan vaaratilanteen. Tuollaiset ehkä jostain Io:sta Maahan kulkeutuneet bakteerit voisivat levitessään aiheuttaa jopa koko ihmiskunnan kuoleman. Tuolla Jupiterin Io-kuussa on paljon rikkiä, ja siksi sen pinnalla voisi  elää rikkihärmettä ja Io-kuun vulkanismista energiansa saava bakteerilaji, joka ehkä osaisi kaivautua tämän kuun kallioperässä oleviin onkaloihin, joissa on kaasun painetta, mikä suojaa tuota alkeellista oliota. Ja tietenkin Europa-kuussa on vettä, mikä sitten tekee siitä melko otollisen elinympäristön joillekin bakteereille, jotka voisivat elää myös Maan valtamerissä.


Robotit ja muu automatiikka tekee kuitenkin tuollaisesta matkasta mahdollisen, ja jos käytetään pelkkiä automaattikojeita, niin silloin ei tarvitse tietenkään pelätä astronauttien infektoituvan tai saavan liikaa sähkömagneettista säteilyä. Tuollainen automaattikoje voisi siis periaatteessa jo nyt operoida jossain Jupiterin kuiden  kaukaisella taivaankappaleella, eikä sen olemassaolo ehkä koskaan paljastuisi.


Kuitenkin muille planeetoille lentämistä puolustaa sellainen asia kuin raaka-aineet, joita noista kaukaisista maailmoista voidaan saada. Eli esimerkiksi Jupiterin kaasukehästä voidaan imeä Heliumia aluksella, joka muistuttaa hiukan jättimäistä hyttystä. Tuon kuvitteellisen aluksen varustukseen kuuluu äärimmäisen kevyt imukärsä, joka lasketaan Jupiterin kaasukehään, ja jonka kautta aluksen kuljetussäiliöt täytetään Heliumilla. Tuo “kärsä” olisi oikeastaan pelkkä rihma, joka lasketaan Jupiterin kiertoradalla olevasta aluksesta riittävän alas, jotta se voisi imeä tuon kaasun kuljetuskapseliin. Tuolloin puhutaan jopa sadoista tai tuhansista kuutiometreistä tuota kaasua, jotka maassa on melko vähän.


Yksi asia mikä sitten puolustaa matkaa toisille planeetoille on noiden toisilla taivaankappaleilla sijaitsevien tilojen absoluuttinen turvallisuus. Toisten mielestä avaruuteen voidaan lähettää esimerkiksi tietokoneita, joilla suoritetaan vaativia laskutoimituksia tai muita tärkeitä simulaatioita. Tuollainen tietokone voisi olla datasatelliittien ryhmä, joiden tietokoneisiin on kytketty sama eli yhteinen IP-osoite, mikä kytkee noiden satelliittien tietokoneen yhteen.


Mutta jos tukikohta tehdään jollekin toiselle taivaankappaleelle, niin silloin sitä voidaan hyödyntää tehokkaasti myös biologisissa kokeissa. Eli jos tuolla kaukana tehdään esimerkiksi bakterologisia tutkimuksia, niin silloin tietenkään tuo ehkä mahdollisesti hyvinkin pitkälle manipuloitu organismi ei pääsisi Maahan. Ja se että tuolla keskuksessa sitten operoidaan robottien välityksellä mahdollistaa sellaisten kokeiden tekemisen, mitä missään muualla ei voisi edes hulluinkaan tiedemies niitä tekevänsä.


Kyseessä saattaisi olla sellainen koe, mitä voidaan pitää moraalittomuuden huippuna, eli joihinkin bakteereihin voitaisiin siirtää sellaisia geenejä, jotka tekevät meidän ihmisten hermosoluista sellaisia, että ne kykenevät ajattelemaan. Tuota älykästä bakteerimassa voitaisiin käyttää esimerkiksi äärimmäisten supertietokoneiden valmistamiseen. Tuolloin kyseessä voisi olla superneurotietokone, jollaista ei varmasti Maassa koskaan tulla valmistamaan. Tai sitten kyseessä voisi olla jonkun asealan yhtiön ideoima älykäs biologinen ase, jonka pitäisi sitten kyetä lähes mihin hyvänsä. Kun tällaisia älykkäitä biologisia aseita kehitetään, niin silloin kyllä osoitetaan sellaista vastuuttomuutta, että sitä on todella paha katsoa. Tämä osa kirjoituksesta johtuu siitä, että USA:ssa on ensimmäistä kertaa kehitetty ihmisalkio, jonka perimää on “paranneltu”, mikä sitten varmasti saa ihmiset miettimään sitä, että miten kauan tuollaisia geneettisiä kokeita on edes tehty.


Ja sitä miten tuollaisen lapsen geneettistä perimää on muokattu ei olla kerrottu. Kuitenkaan en ehkä usko että tuo lapsi saa koskaan tätä perimänsä parantelua tietää. Genetiikka on tiede mikä vie ihmistä kuin pässiä narussa, ja tuolta tieteeltä odotetaan jatkuvasti enemmän. Eli ihmisistä voidaan geenin siirtojen avulla tehdä sellaisia, että he ovat syntymästään asti vastustuskykyisiä esimerkiksi Ebolalle tai AIDS:ille. Toisaalta ihmisistä voidaan tehdä älykkäämpiä kuin koskaan ennen, ja tietenkin Pentagonin kaltaiset laitokset ovat kiinnostuneita tällaisista asioista. Vai mitä pitäisitte esimerkiksi “Delta-forcen” sotilaasta, jonka älykkyysosamäärä on sama kuin Albert Einsteinillä, mutta joka olisi samaan aikaan myös erittäin tottelevainen.


Eli hän olisi yhdistelmä maailman suurinta tiedemiestä sekä laskuvarjojääkäriä, joka voisi olla joillekin hiukan liikaa. Jos puhutaan esimerkiksi painottomassa tilassa olevasta tukikohdasta, niin sellaisen voisi joku sydämetön ihminen valmistaa tällaisille ihmisille. Jos olento on viettänyt koko elämänsä painottomuudessa, niin hän ei kykene sitten missään nimessä elämään Maan pinnalla. Ja tuolloin tuollaisen huippuälykkäiden ihmisten muodostamien “Faber-kolonnien” tuottamaa tietoa voitaisiin ikään kuin suodattaa Maan pinnalla. “Faber-kolonnia” tarkoittaa siis sellaisten ihmisten muodostamaa yhteisöä, jonka jäsenet ovat syntyneet avaruuden painottomuudessa, ja he eivät siksi kykenisi laskeutumaan Maahan.  


https://pimeakronikka.blogspot.fi/

Comments

Popular posts from this blog

There is a suggestion that dark matter may have deformed another universe.

The researchers suggest that dark matter is the deformed dark universe. Or in the most exciting theories, dark matter is the dark universe inside our universe. In that theory dark matter is entangled with the visible material. That theory is taken from the multiverse theory. There our visible universe is one of many universes. The other universes can be invisible because their electrons and quarks are different sizes. And that thing makes those other universes invisible to us.  Another hypothesis is that the hypothetical other universes send radiation that radiation from our universe pushes away. Things like invisible 9th. planet causes ideas that maybe there is another universe in our universe. The thing that makes the mysterious dark matter interesting is that. The dark matter can form structures that can be similar to visible material. But those structures are not visible.  The multiverse theory is not new. The thing in that theory is that there are multiple universes at this moment

The neuroscientists get a new tool, the 1400 terabyte model of human brains.

"Six layers of excitatory neurons color-coded by depth. Credit: Google Research and Lichtman Lab" (SciteechDaily, Harvard and Google Neuroscience Breakthrough: Intricately Detailed 1,400 Terabyte 3D Brain Map) Harvard and Google created the first comprehensive model of human brains. The new computer model consists of 1400 terabytes of data. That thing would be the model. That consists comprehensive dataset about axons and their connections. And that model is the path to the new models or the human brain's digital twins.  The digital twin of human brains can mean the AI-based digital model. That consists of data about the blood vessels and neural connections. However, the more advanced models can simulate electric and chemical interactions in the human brain.  This project was impossible without AI. That can collect the dataset for that model. The human brain is one of the most complicated structures and interactions between neurotransmitters, axons, and the electrochemica

Nano-acoustic systems make new types of acoustic observation systems possible.

' Acoustic diamonds are a new tool in acoustics.  Another way to make very accurate soundwaves is to take a frame of 2D materials like graphene square there is a hole. And then electrons or laser beams can make that structure resonate. Another way is to use the electromagnetic field that resonates with the frame and turns electromagnetic energy into an oscillation in the frame.  Nano-acoustic systems can be the next tool for researching the human body. The new sound-wave-based systems make it possible to see individual cells. Those soundwave-based systems or nano-sonars are tools that can have bigger accuracy. Than ever before. The nano-sonar can use nanodiamonds or nanotubes as so-called nano-LRAD systems that send coherent sound waves to the target. In nanotube-based systems, the nanotube can be in the nanodiamond.  The term acoustic diamond means a diamond whose system oscillates. The system can create oscillation sending acoustic or electromagnetic waves to the diamond. Diamond