Valdemar II Sejr ja Tanskan lippu eli mietteitä Dannebrogin ja legendan synnystä

Valdemar Sejr kruunataan Tanskan kuninkaaksi
Nils Anker Lundin maalaus 1800-luvulta

Valdemar II Sejr (1171-1202) oli kuningas, mikä otti käyttöön “Dannebrogin” eli Tanskan lipun, mikä on vanhin käytössä oleva valtion symboli. Tuon ristitunnuksen käyttöönottoon liittyy samanlainen tarina kuin Rooman keisarin Konstantinus suuren ottaessa vastaan kristillisen kasteen, kun hänen joukkojensa eteen ilmestyi risti, joka sitten johdatti tuon miehen voittoon taistelussa. Erään tarinan mukaan tämä lippu putosi taivaasta, kun Valdemar oli sotimassa pakanallisia Virolaisia vastaan, mutta alun perin legenda on voinut mennä niin, että Sejr on nähnyt jonkun näyn, mutta sitten sitä on muokattu niin, että legendaa ei ole suoraan voitu yhdistää Konstatinus Suuren näkyyn, koska tuolloin historioitsija tai kronikoitsija olisi jäänyt kiinni plagioinnista.

Kun Sejr näki tuon näyn, niin hän oli sotimassa Virossa tai ainakin hän oman kertomuksensa mukaan teki niin, vaikka itse olen sitä mieltä, että tuo mies joko itse tai hänen palkkaamansa trubaduurit kertoivat täysin sepitteellisiä tarinoita. Eli jos tuo mies oli sotimassa Virossa, niin ei hänellä kovin paljon aikaa oman valtionsa asioiden hoitoon ollut, joten saattaa olla niin, että Sejr hiukan valehteli noista taisteluistaan.

Toisaalta eihän Tanskan kuningas silloin ollut mikään kovin suuri julkkis, tai en usko että monikaan Virossa tai edes Tanskan ulkopuolella edes tiesi, mikä oli tuo mies, jota kuninkaaksi kutsuttiin. Ja siksi saattoi olla niin, että Sejr itse asiassa oleskeli muissa maissa “incognito” eli tuntemattomana. Tuolloin Virossa sodittiin myös Novgrodilaisten toimesta, ja nuo idän miehet tietenkin halusivat päästä käsiksi Tallinnan kultaan, jota oli Hansan toimesta kerrytetty sen kellareihin.

Joten ehkä joku Novgrodilaisten ryöstöretki oli sitten siirretty Sejrin nimiin. Toisaalta vaikka pohjoinen mahtitekijä Hansaliitto tietenkin mielellään täytteli kaupunkien kellareita kullalla, niin tuo kulta oli tietenkin Hansan omaisuutta, joka oli tietenkin kiinnitetty erilaisia velkakirjoja vastaan, koska kukaan ei oikeastaan halunnut tuota kultaa itselleen. Ja vaikka tietenkin oli mukavaa olla Hansan mies, niin kuitenkaan sitä ei kukaan Hansakauppias varmasti missään Lyypekin  kapakassa mennyt sanomaan, koska silloin saattoi tuo mies varmasti päästä hengestään.

Mutta kuitenkin Hansan kulta oli hyvin arvokasta tavaraa. Tuon takia joskus Hansa päätti ikäänkuin ryöstää oman kultansa, koska se ei halunnut maksaa kaupungeille noiden arvokkaiden kultaharkkojen säilyttämisestä koituvia maksuja, ja tietenkin myös kuninkaalle piti maksaa veroja, joten Hansan tekniikka tuossa tapauksessa oli tehdä veropetos, ja ryöstää tuo kulta pois, jotta nuo miehet eivät kärähtäisi siitä, että he olivat pimittäneet kultaa Sejrin kaltaisilta miehiltä.

Joskus taas on tullut joidenkin ihmisten mieliin sellainen asia, että ehkä Viroa on hiukan joskus “siirretty”, jotta Sejr sitten olisi vaikuttanut pätevämmältä sotapäälliköltä. Eli joku paikka vain oli nimetty uudelleen, jotta Valdemar Sejr vaikuttaisi paremmalta johtajalta, mutta kuitenkin saattaa olla niin, että koko tarina Valdemar Seijrin kovuudesta on ollut huolellisesti rakennettu hänen nolaamisekseen. Joten joku vain nimesi jonkun maa-alueen uudelleen, jotta kukaan ei kysynyt Tanskan kuninkaan edesottamuksista Baltiassa, mihin tuo mies aikoi valtansa ulottaa.

Samoin on ehkä käynyt Visbyyn kanssa. Eli aluksi kaupunki on ehkä sijainnut Karl-saarilla, koska silloin on sitä ollut helppo puolustaa, mutta sitten ovat nuo ihmiset siirtäneet sen nykyiselle paikalleen Gotlantiin, koska se kasvoi niin suureksi, että Karl-saaret eivät enää sen asukkaille kelvanneet. Ja sitten tietenkin keveistä asumuksista siirryttiin kivisiin asuntoihin, joissa oli paljon parempi asua, mutta tuo sitten saattoi aiheuttaa sen, että Valdemar IV Atterdag saattoi voittaa Visbyn nousemalla maihin Gotlannin vastakkaisella puolella, ja haastamalla nuo ihmiset maataisteluun, missä he sitten hävisivat. Mutta kuten tiedämme, niin Visby saatettiin muuttaa siksi, että laivojen koko kasvoi, ja uusia isompia viikinkialuksia ei enää voinut nostaa Karl-saarten jyrkkiä rantoja ylös, joten siksi Visby siirrettiin parempaan paikkaan, joka koitui sitten kohtalokkaaksi, kun Valdemar IV Atterdag 1300-luvulla lähti kaupunkia valloittamaan.

https://pimeakronikka.blogspot.fi/