Miksi joku ammatti tai työ ei miellytä? Eli onko siitä annettu sellainen kuva, että tuota työtä ei edes kannata lähteä hakemaan?

Kun puhutaan siitä, että joku työpaikka on vaikeasti täytettävä, niin silloin pitää tietenkin kysyä suoraan, että miksi se ei ihmisiä miellytä? Miksi ihminen ei ota tarjottua työtä vastaan, vaikka hän tietäää seuraukset? Onko työpaikan ilmapiirissä tai ehkä palkkauksessa jotain korjattavaa, eli onko työpaikasta puhuttu pahaa, niin että kukaan ei tuohon paikkaan halua, vaikka hän tietää menettävänsä työttömyys korvauksensa? Tai onko se sellainen työ, mistä on luotu televisiossa tai muissa tiedotusvälineissä jotenkin huono kuva? Eli onko se esitetty esimerkiksi tapana teettää "orjatyötä" tai sitten sellaisena työnä, että siitä tulee helposti potkut?

Yleensä puhelinmyyjien kanssa on ongelmana se, että kun tuota työtä tehdään, niin silloin palkkaus on usein provisiomenettelyn mukaan maksettava, mikä tarkoittaa sitä, että työntekijä ei saa ollenkaan palkkaa, jos hän ei saa tuotetta myytyä. Se sitten saa monet epäröimään tuolle alalle lähtemistä, ja joissain yhtiöissä sitten on käytössä kilpailutus, missä vähiten myynyt työntekijä saa potkut. Tuon äärimmäisen kilpailutuksen takia kyseinen ala ei ehkä ole aivan sopiva kaikille ihmisille, ja siellä sitten puhelimessa kuulee välillä hiukan muitakin kuin positiivisia kommentteja.

Ja yhä useampi kieltää puhelimeensa tulevat telemarkkinointipuhelut, joten noiden ihmisten täytyy todella osata myydä, jotta he saavat palkkaa. Tämä työ sopii varmasti supliikkimiehille, jotka haluavat pitää myyntipuheita. Kun taas puhutaan esimerkiksi rakennustöistä, niin niiden ongelmana on kausiluonteisuus. Rakennustyömaat eivät koskaan tule työntekijän luokse, vaan hänen on mentävä työmaalle. Ja rakennustyömaa poikkeaa esimerkiksi kaupan kassan työstä siinä, että kun rakennus on valmis, pitää työntekijän siirtyä uudelle työmaalle, joka voi olla jopa satojen kilometrien päässä.

Toisin sanoen tuon alan ongelmana on työn kausiluonteisuus, jos tarkoitetaan uudisrakennuksia, mutta korjausrakentamisen ja remonttien suhteen tilanne on hiukan toinen, eli huoltoyhtiöissä tehtävä työ on sellaista, mitä tehdään jatkuvasti samalla alueella. Eli silloin yleensä asennetaan keittiökalusteita rikkoutuneiden tilalle, tai tehdään muuta pientä korjaustyötä. Mutta syrjäseutujen lääkäripula on sellainen asia, josta voidaan aina välillä keskustella. Yleislääketiede on asia, joka ei varmaan erikoistumislinjana ole kunnianhimoisen nuoren lääkärin mielessä kaikkein päällimmäisin asia, vaan kaikki haluavat olla esimerkiksi aivokirurgeja.

Syrjäseutujen lääkäreillä on sellainen ongelma, että he saattavat olla "vähän yksin" työnsä kanssa. Ja jos hän ei siellä 400 kilometrin päässä seuraavasta taajamasta osaa työtään tai tarvitsee toisen lääkärin apua johonkin kiireelliseen toimenpiteeseen, niin silloin hän on todella pahassa pulassa. Näet normaalissa terveyskeskuksessa riittää, kun lääkäri marssii toiseen huoneeseen ja pyytää siellä istuvaa lääkäriä paikalle. Mutta jos lääkäri työskentelee yksin keskellä korpea, niin silloin kestää toisen lääkärin saapuminen todella pitkään, ja sitten jonkun pitää tuon toisenkin lääkärin työ käydä tekemässä.

Eli syrjäseutujen lääkärin pitää olla todella varma osaamisestaan, ja siinä voidaan kysellä sitten sitä, että kuinka varma käsistään on sellainen juuri lääketieteellisestä tiedekunnasta valmistunut  henkilö? Ja sitten tietenkin tuollainen nuori lääkäri haluaa varmaan edetä urallaan ja kehittää omaa ammattitaitoaan. Kun syrjäseutuja ajatellaan työpaikkana varsinkin lääkärin kaltaisilla arvostetuilla ammattilaisilla on siellä paljon ongelmia, jotka liittyvät sosiaaliseen elämään. Noissa paikoissa yleensä muutenkin ihmiset vahtivat toisiaan, ja tuollainen vahtiminen sitten saa aikaan sen, että esimerkiksi lääkärin tai papin käydessä kaupassa ostamassa pullon olutta, niin sen sitten koko kylä tietää.

https://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/uutissuomalainen-vaikeasti-taytettavien-tyopaikkojen-maara-kasvaa-naita-aloja-vaivaa-tyontekijapula/6492296