Varsovan liitto esti kaikkien jäsenmaidensa muuttumisen demokratiaksi, mutta samaa teki USA omalla puolellaan, ja tuo sitten johti mm. Vietnamin sotaan ja ihmisoikeusrikkomuksiin puolin ja toisin.

Sosialismi on yksi aatteista, joita voidaan pitää totalitaristisina, jos sitä sovelletaan kuten “reaalisosialismissa” tuota aatetta on ollut tapana käsitellä. Eli juuri reaalisosialismi on luonut meille kuvan siitä, että sosialismi olisi salaisen poliisin terrorin sekä mielivaltaisten pidätysten synonyymi. Keskusteltaessa siitä, miksi esimerkiksi EU on syntynyt, niin sen takaa löytyy pelko siitä, että esimerkiksi Suomi liitetään väkivalloin Neuvostoliittoon tai Venäjään, joka koetaan maassamme ikään kuin “perinteisenä vihollisena”. Kun Neuvostoliitto hajosi, niin silloin Venäjällä oli sekasortoiset ajat, ja tuolloin pelättiin ainakin aikalaisten mielestä aiheesta, että Venäjän uusi johto sitten lähtisi hyökkäämään Suomeen sekä myös entisiin neuvostotasavaltoihin, jotka olivat vasta itsenäistyneitä. Myös sitä että Neuvostoliiton ydinaseita joutuu vääriin käsiin pidettiin tuolloin täysin mahdollisena.

Syy miksi tuolloin ei keskusteltu muista vaihtoehdoista kuin EU:sta johtui siitä, että EU samaistettiin NATO:oon, mikä sitten antoi Suomelle ainakin ihmisten silmissä turvaa Venäjää vastaan. Mutta miksi Venäjällä oltiin tuolloin hiljaa globalisaatiosta? Se varmasti kiinnostaa monia ihmisiä. Syy tähän outoon hiljaisuuteen johtuu Varsovan liitosta, eli Itäblokin vastikkeesta NATO:lle. Kun USA perusti NATO:n, niin Stalin perusti Varsovan liiton ikään kuin NATO:n sosialististen valtioiden vastineeksi läntiselle liittoumalle, mutta tuo liitto sitten osoittautui myös sellaiseksi, että se esti sosialististen maiden demokratiakehityksen tukahduttamalla väkivaltaisesti kansannousuja sekä Unkarissa, DDR:ssä sekä Tsekkoslovakiassa, missä valtion demokratisoiminen estettiin ulkomaisilla sotatoimilla.

Mutta samalla tietenkin unohdetaan se, että USA harjoitti samaa politiikkaa omalla tontillaan, ja tuo maa esti monen muun maan kehittymisen demokratiaksi, koska se tuki avoimesti oikeistolaisia diktaattoreita. Ja Kylmän sodan aikana oli USA:ssa vallalla sellainen politiikka, että yksikään valtio ei saa muuttua Neuvostoliiton liittolaiseksi, ja tämä tarkoitti sitä, että vasemmistolaisia hallituksia horjutettiin tukemalla niitä vastustavia väkivaltaan taipuvia tahoja, ja tästä sitten on esimerkkeinä Vietnamin sota, Nicaragua, Honduras sekä moni muu maa, joissa supervaltojen edut ovat kohdanneet. Ja tietenkin tämä toiminta oli yleistä myös sosialistisessa leirissä, joka tietenkin halusi turvata omat etunsa maailmalla.

Kyseinen toiminta, mitä kutsutaan “Covert Action:iksi” maksoi ja maksaa edelleen tuhansien ihmisten hengen vuosittain. Ja tämä neuroottinen vastapuolen asioiden ajaminen ajoi esimerkiksi CIA:n tukemaan huumekauppiaita Afganistanissa sekä saman asian teki myös KGB Eteläisessä Amerikassa. Noissa operaatioissa hallituksen vastustajille pudotettiin esimerkiksi  FIM-92 “Stinger” sekä SA-7 “Strela”-ohjuksia, sinkoja sekä konetuliaseita, vaikka heidän tiedettiin kauppaavan huumeita sekä rikkovan muutenkin ihmisoikeuksia.

Samaa tietenkin tekivät hallituksen joukot riippumatta siitä, olivatko ne sosialistisia vai oikeistolaisia. Syy miksi näistä rikoksista ei tehty aikoinaan ilmoituksia, johtuu siitä että kansainvälisen lain mukaan ne olivat poliisitoimia, joiden yhteydessä ei noudateta kansainvälistä rikoslakia. Kun puhutaan globalisaatiosta, niin silloin tietenkin unohdetaan se, että myös Neuvostoliitto globalisoi omaa aatettaan. Tuolloin puhutaan tietenkin “punaisesta globalisaatiosta”, mikä tarkoittaa tuon maan erittäin tunnettua tapaa käsitellä sosialismia jonkinlaisena uskontona.

Jostain syystä Kremlin johto tahtoi tuolloin tehdä kaikista maailman maista sosialistisia, ja se sitten vei esimerkiksi Vietnamin sodan sille tasolle, minkä me sitten tunnemme. Vietnamin sodassa tietenkin pääasiallisena toimijana on USA:n asevoima sekä sen tukema Etelä-Vietnamin hallitus, mutta se mikä tun maan ajoi avoimeen sotaan, johtuu lähinnä siitä, että siellä kohtasivat kahden supervallan edut, ja sen takia Pohjois-ja Etelä-Vietnamin hallitukset uskalsivat olla taipumattomia, koska ne saattoivat luottaa USA:n ja Neuvostoliiton ase-apuun. Tai myöhemmin sitten USA lähetti myös joukkoja Etelä-Vietnamin puolelle, mutta tuon sodan kulun voitte lukea Internetistä. Kun puhutaan siitä, mikä on tilanne tuolla alueella nykyään, niin Etelä-Kiinan merellä olevien öljy- ja kaasuesiintymien löytyminen sekä Kiinan asevoimien modernisaatio varmasti ei tuota asetelmaa mitenkään ole helpottanut.

Myös Intia on hankkinut itselleen modernin asevoiman, ja sekä Kiina että Intia ovat myös halunneet hankkia liittolaisia, jotka olisivat suoraan noiden kahden valtion kanssa tekemisissä. Ja uskoisin että ainakin Kiinassa ollaan kiinnostuneita sellaisen puolustusyhteistyön kehittämisestä, joka muistuttaisi Varsovan liittoa, mutta joka olisi Kiinan ympärille rakennettu sotilaallisen sekä taloudellisen yhteistyön kompleksi, ja tästä sitten esimerkkinä voidaan mainita se, että Kiina on avannut Afrikkaan ensimmäisen ulkomailla sijaitsevan tukikohdan.

Eli kun tuota toimintaa ajatellaan esimerkiksi tuota Etelä-Kiinan meren öljy-ja kaasuesiintymiä vasten, niin voidaan kyllä sanoa, että Kiina ei noita esiintymiä Putinille tai Washingtonille aio ilmaiseksi antaa. Mutta Intia ei varmaan myöskään panisi pahakseen, jos tuosta öljystä ja kaasusta hiukan valuisi senkin taskuihin, ja tuolla alueella on kolme ydinasevaltaa, jotka varmasti puolustavat omaa etuaan erittäin hanakasti. Ne ovat Kiina, Intia sekä Pakistan, jotka takuulla haluavat hankkia länsimaista tekniikkaa haltuunsa, ja siksi ne myös ovat valmiit myymään oman sotateollisuutensa tuotteita ympäri maailmaa.

https://avoimenkoodinmaailma.blogspot.fi/