Skip to main content

GPS on todella herkkä häirinnälle, joten sen seuraajaa etsitään kuumeisesti

F-15 Eagle harjoituslennolla

Koska GPS-laitteita häiritään yhä useammin, niin silloin täytyy kehittää uusia radioaalloista riippumattomia paikantamistapoja tuon tehokkaan mutta herkän laitteiston korvaajaksi, joista yksi lupaavimmista on käyttää satelliittiin kohdistettua koodattua LED-valoa lentokoneen erottamiseksi taustasta. Kyseinen laite olisi siis sellainen, että se näkyisi vaikkapa valokuvaustiedustelua suorittavan satelliitin kamerassa, ja sitten tuo laitteisto lähettää tuon kuvan alla lentäville hävittäjille, jotka voivat tuolla tavoin sitten paikantaa itsensä tuosta ilmakuvasta, jota tietenkin voidaan päivittää reaaliajassa. Ja tietenkin se toimisi myös korkealla lentävien ilmalaivojen sekä Global Hawk-lentokoneiden kanssa.


Taas on maailmalla tapahtunut kummia, ja Mustallamerellä on väitteiden mukaan  ilmennyt GPS-laitteiden häirintää eli “spoofausta”. Tuolloin joko tuota laitteistoa häiritään ECM-laitteilla, mikä estää satelliittien lähettämien paikannussignaalien pääsyn laivojen tai lentokoneiden sekä muiden laitteiden antenneihin. Kyseinen väline estää satelliitteihin tukeutuvan paikannukseen käytettävän laitteiston käytön, mikä varmasti alentaa esimerkiksi GPS-pohjaisen tarkkuusmittauksiin käyttettävien laitteistojen käytettävyyttä.



Tällöin talojen pohjien mittauksiin käytettävien laitteiden sekä GPS-hakeutuvien ohjusten tai pommien käyttö muuttuu mahdottomaksi, koska tuo satelliittien signaali ei läpäise häirintää. Toinen tapa häiritä tuota GPS-laitetta on yksinkertaisesti lähettää samantapaisia signaaleja, mitä aito satelliitti käyttää kohteeseen aitoa laitteistoa suuremmalla teholla. Tuolloin häirintää suorittava satelliitti vain “huutaa” tuon aidon satelliitin yli, ja tuo jälkimmäinen vaihtoehto voi olla oikeasti paljon vaarallisempi, kuin pelkkä GPS-laitteiston toiminnan estäminen. Näet jos tuon satelliitin paikannuslaitteen  koodit on murrettu, niin tilanne voi muuttua hyvin ikäväksi, koska tuolloin “rosvosatelliitti” voisi periaatteessa lähettää väärennettyjä paikannustietoja sen vaikutusalueella oleviin GPS-vastaanottimiin.


Tällaisella laitteistolla voidaan tehdä ainakin teoriassa sellainen temppu, että esimerkiksi ohjussukellusveneen kompassi käännetään niin sanoakseni ympäri. Tuolloin tilannetta voidaan verrata siihen, että jos sukellusvene ajaisi pohjoisen sijasta etelään, jolloin maailma olisi siihen nähden peilikuvana, ja tällöin voisi sitten seurauksena olla sellainen tilanne, että tuo sukellusvene sitten  laukaisee ohjuksia vahingossa omia kaupunkeja vastaan. Tai jos sama sitten tapahtuu lennossa olevalle risteilyohjukselle, niin se suorittaa lennon aivan oikein, mutta kuitenkin sen suunta olisi vastakkainen, kuin mitä olisi aiottu. Kun puhutaan tuollaisista GPS-laitteisiin kohdistuvista uhista, niin tällainen väitetty massiivinen häirintä varmasti sitten voisi merkitä sitä, että joku voisi harjoitella tuollaista operaatiota.  Tietenkin on olemassa myös vaihtoehtoisia paikannustapoja, jotka perustuvat kolmiomittaukseen.


Tuolloin laiva tai muu paikannusta tarvitseva on yleensä varustettu transponderilla, joka pitää sisällään laitteen tunnistuskoodin. Tuo väline voi toimia myös optisella alueella, eli kyseessä on tuolloin LED-valo, joka lähettää samanlaista koodia, kuin mitä esimerkiksi WLAN-verkko käyttää. Ja tuolloin kaksi kaukoputkea kohdennetaan tuohon lediin, joka ilmaisee silloin laitteen rekisterikoodin. Tämän jälkeen paikannuslaite sitten lähettää oman paikkatietonsa sekä kolmiomittauslaitteen kulmat tuolle paikannettavalle koneelle. Kyseisen järjestelmän avulla voidaan toteuttaa myös lentokoneiden välinen optinen WLAN, millä ne voivat jakaa tehokkaasti omien laitteidensa tietoja koneelta toiselle. Paikannuksessa optisten laitteiden ongelmana on se, että niillä pitää olla näköyhteys tuohon laitteistoon. Kuitenkin esimerkiksi yhdistettynä kaukokartoitus- tai valokuvaustiedustelua suorittavaan satelliittiin voisi tuollainen väline olla hyvin tehokas.


Tuolloin satelliitti lähettää lentokoneen digitaaliseen viestilaitteistoon  kuvan alueesta, missä se lentää, ja sitten tuo laser-led saa aikaan sen, että tietokone osaa sitten liittää lentokoneen tuohon valokuvaan piteenä, jossa on sen oma tunnistustieto.Tuolloin voidaan päästä samaan tarkkuuteen kuin GPS:ää käytettäessä, kuten alussa kirjoitin.


Näet jos taistelutilanteessa tuo satelliittipaikannin ei toimi, niin silloin joudutaan turvautumaan toisenlaisiin järjestelmiin, joiden toiminta on rajoittuneempaa. Eli laserin avulla ohjattavien pommien käyttö aiheuittaa seen, että rynnäkkökoneen lentäjän mahdollisuus lähestyä kohdettaan on rajoittuneempi, ja samoin kohteen tunnistamisessa sekä hyökkäyksessä on tuolloin ongelmia. Näet tuolloin lentokone joutuu navigoimaan kohteeseen esimerkiksi inertia-navigaatiojärjestelmän avulla, mikä ei ole niin joustava kuin GPS. Ja vaikka tuo pommi olisi sellainen, missä laserilla näytetään kohde, ja sen jälkeen pommin inertia- eli hyrrään perustuva navigaatiojärjestelmä lentää aseen kohteeseensa, niin silloin on lentokoneen lentäjän tai pommia kohdistavan operaattorin oltava todella tarkkana, koska jos tuo laser on väärin kohdennettu, niin silloin pommin tarkkuus kärsii.


Tietenkin on olemassa myös TV-hakeutuvia ohjuksia sekä pommeja, mutta niiden käyttö on samanlaista kuin laserilla ohjattavien aseiden käyttö, eli yleensä operaattori suuntaa pommin tai ohjuksen päässä olevan laserin kohteeseen, ja sitten tuo ase lähtee liukumaan tuota maalia kohti. Tuolloin aseessa oleva tietokone mittaa laserosoittimen kulman, ja sitten se ohjaa sen ohjaussiivekkeitä niin, että ase kääntyy kohti maaliaan. Joissakin pienissä risteilyohjuksissa on tällainen laite, ja noita aseita voidaan käyttää myös maalilennokkeina. Esimerkiksi Saksalainen “Kormoran”- lennokki kyetään varustamaan taistelukärjellä, ja kun se sitten partioi vihollisen ilmatilassa, mihin se voidaan pudottaa vaikka rynnäkkökoneesta. Kun tuo laite havaitsee vihollisen, niin sen operaattori antaa sitten käskyn hyökätä, jolloin siihen liitetty rakettimoottori syttyy, ja kone ohjataan kohteeseensa.

Comments

Popular posts from this blog

There is a suggestion that dark matter may have deformed another universe.

The researchers suggest that dark matter is the deformed dark universe. Or in the most exciting theories, dark matter is the dark universe inside our universe. In that theory dark matter is entangled with the visible material. That theory is taken from the multiverse theory. There our visible universe is one of many universes. The other universes can be invisible because their electrons and quarks are different sizes. And that thing makes those other universes invisible to us.  Another hypothesis is that the hypothetical other universes send radiation that radiation from our universe pushes away. Things like invisible 9th. planet causes ideas that maybe there is another universe in our universe. The thing that makes the mysterious dark matter interesting is that. The dark matter can form structures that can be similar to visible material. But those structures are not visible.  The multiverse theory is not new. The thing in that theory is that there are multiple universes at this moment

Nano-acoustic systems make new types of acoustic observation systems possible.

' Acoustic diamonds are a new tool in acoustics.  Another way to make very accurate soundwaves is to take a frame of 2D materials like graphene square there is a hole. And then electrons or laser beams can make that structure resonate. Another way is to use the electromagnetic field that resonates with the frame and turns electromagnetic energy into an oscillation in the frame.  Nano-acoustic systems can be the next tool for researching the human body. The new sound-wave-based systems make it possible to see individual cells. Those soundwave-based systems or nano-sonars are tools that can have bigger accuracy. Than ever before. The nano-sonar can use nanodiamonds or nanotubes as so-called nano-LRAD systems that send coherent sound waves to the target. In nanotube-based systems, the nanotube can be in the nanodiamond.  The term acoustic diamond means a diamond whose system oscillates. The system can create oscillation sending acoustic or electromagnetic waves to the diamond. Diamond

New laser technology paths the way to new types of secured communication and weapon technology.

Water and laser technology.  An advanced 3D printer system can use water. Or water ice to create large structures in cold places. And things like laser elements can use water in laser elements. The high-power lasers require long elements. The system can send empty laser tubes to space and then fill them with absolutely clean water ice. That spacecraft is delivered into space in tanks.  The laser would contain glass tubes. And then the system fills it with water. Absolute clean water, developed for nuclear weapon projects can used to make homogenous ice. During that process, the electrolytic system splits the water into hydrogen and oxygen. Then those gases will burn back together. And that process removes the gas bubbles and dirt from water. In regular laser tubes, the dirt, or non-homogenous parts in material break the laser element. The reason for that is the scattering light that forms non-homogeneous energy structures in the laser element. And that energy pushes atoms away.  Water