Venäjän presidentti Vladimir Putin on saapunut Suomeen, ja tämän asian sitten varmasti jokainen on pannut merkille myös median toiminnassa. Mediassa on esimerkiksi kirjoitettu siitä, kuinka Venäjän lentotukialus "savuttaa mutta toimii", ja myös muutenkin maamme media on alkanut sitten selitellä sanomisiaan sekä muita siellä esitettyjä näkemyksiä.
Eli enää Venäjä ei olekaan meille uhka, vaan suurten mahdollisuuksien maa, jonka markkinoille me Suomalaiset haluamme tuotteitamme viedä, ja tietenkin myös Venäjän johdon osaaminen kansainvälisessä politiikassa saa aikaan sen, että meidän Suomalaisten olisi aika ottaa lusikka kauniisti käteen, ja lähteä mukaan Kremlin harjoittamaan vastuulliseen politiikkaan. Kuten olemme huomanneet, niin USA:n seikkailupolitiikka on viemässä maailmaa kohti turmiota, niin siksi kaikkien vapaan maailman edustajien olisi nyt sitten ryhmityttävä Venäjän presidentin ympärille, jotta me saisimme sitten hiukan ryhtiä omaan politiikkaamme. Ja tietenkin aina välillä unohtuu sellainen asia, että meillä Suomessa on kaksijakoinen näkemys Venäläisistä.
Meidän valtiomme johdon sopii kyllä istua kahvilla Venäjän presidentin kanssa, mutta tavallisten ihmisten ei sovi missään nimessä tutustua Venäläisiin. Se tulkitaan maanpetokselliseksi toiminnaksi. Myös Helsingin alla olevat tunnelit tai niitä koskeva lehtijuttu jossain Wall Street Journalissa on herättänyt pahennusta maamme mediaväessä, mikä tietenkin on oikeastaan aivan oikeutettua. Kuitenkin Wall Street Journalin puolesta voimme sitten sanoa, että he eivät varmaan ole tietoisia näistä tunneleista sekä niiden tarkoituksesta, vaikka suurimmalle osalle Helsinkiläisistä ne ovat aivan tuttuja asioita.
Wall Street Journal on kuitenkin Amerikkalainen lehti, jonka ilmestymisalue on globaali, mikä tarkoittaa sitä, että Helsinki on heille vain yksi paikka maailmassa. Ja varmasti Helsingin alla olevat tunnelit ovat tuon lehden toimittajista erittäin kiehtova (täyte)jutun aihe, mutta se varmaan kuitenkin aiheutti jonkinlaisen reaktion Venäläisessä mediassa, mikä tietenkin on Suomessa täysin uutta, mutta kuitenkin voidaan kysyä, että mikä on se uhka, jota varten puolustusvoimissa valmistaudutaan? Onko se mahdollisesti Ruotsin tai Viron hyökkäys Suomeen.
Kuitenkin pitää muistaa se, että maassamme on ollut aina tapana, että kun henkilön sosiaalinen tai muu asema muuttuu, niin hän lähtee sitten kertausharjoituksiin, jotta muistaisi mitä maassamme sopii ja mitä ei sovi sanoa. Tai niin sen ainakin itse olen käsittänyt opettajien puheista. Eli ainakin 20 vuotta sitten oli tapana, että henkilö kutsuttiin keskustelemaan asioista puolustusvoimiin, jos hänen sanomisensa olivat jotenkin sellaisia, että niitä ei olisi voinut julkisesti esitellä. Mutta tuo saattaa olla vain väärinkäsitys, joka johtuu siitä, että tuon henkilön kertausharjoituksia koskeva lause on väärinymmärretty.
Se että puhutaan Suomen valmistautumisesta sotaan Venäjää vastaan, ei varmaan kovin rakentavalta tunnu ainakaan kenestäkään Suomalaisesta, joka valmistautuu kohtaamaan supervallan presidentin tämän vierailun aikana. Ennen itäisen naapurimaan päämiehen vierailu maassamme on ollut suuri tapahtuma, missä annettiin valtionjohdolle ohjeita siitä, miten tuon suuren valtion kanssa piti menetellä, ja samalla esitettiin pyyntöjä siitä, miten esimerkiksi Venäjän sisäpolitiikasta piti kirjoittaa. Se että joku sitten saattoi kirjoittaa vastaan aiheutti sen, että kyseistä toimittajaa tai muuta "vastuuntunnotonta" henkilöä ei sitten näkynyt missään valtionjohdon järjestämillä kahvikutsuilla ainakaan vähään aikaan. Ja se sitten tietenkin aiheutti sen, että kun tällainen supervallan presidentti sitten saapui Suomeen, niin tuohon vierailuun suhtauduttiin lähes uskonnollisella hartaudella, ja tietenkin esimerkiksi puliukot poistettiin Helsingin katukuvasta.
Samoin lehdet ikään kuin puhdistettiin jutuista, jotka saattoivat aiheuttaa "kiperiä tilanteita" valtionpäämiesten välille, ja joskus olen kuullut väitteitä siitä, että joitakin "vähän turhan aktiivisesti kantaa ottavia henkilöitä" oli otettu ikään kuin turvasäilöön, koska heidän ei haluttu levittävän sellaista kuvaa, että Suomen kansa ei seisoisi presidenttinsä takana. Ja kun tuo suuren maan presidentti oli saapumassa maahamme, niin silloin tietenkin jokainen toimittaja, joka halusi jotain olla osoitti ylistäviä sanoja naapurimaatamme kohtaan, ja samalla maailmalle osoitettiin se, että maidemme johdolla oli erityinen suhde tähän itäiseen naapuriimme, jonka sotakoneiston olemassaololla perusteltiin jatkuva rähmällään olo. Eli tuo "venäläisten sotalaivojen tai tankkien savuttaminen ja toimiminen" on tietenkin sellainen aito asia, jonka taakse voidaan aina piiloutua, kun halutaan osoittaa tarvetta siihen, että naapurimaan johdolta halutaan ohjausta sisäpolitiikkaan.
Ja onhan maassamme sitten jo kohta presidentinvaalit, joten sen takia kannattaa ryhtyä jo hyvissä ajoin tekemään itsestä tunnettua, jos vaikka sitten tulisi kutsu presidentin hoviin, jolloin tuo henkilö voi vaikka omaksua saman poliittisen vaikuttajan roolin kuin Simopekka Nortamo aikoinaan omaksui. Eli hän saattoi sitten vaikuttaa poliittisen johdon sanomisiin yksinkertaisesti referoimalla heidän puheitaan ja selvittämällä sitten presidentille, kuinka joku onneton oli mennyt puuttumaan ulkopoliittiseen päätöksentekoon.
https://kirjabloggaus.blogspot.fi/
Comments
Post a Comment