Mitä jos luomme oikeasti tietokoneen, joka on meitä älykkäämpi? Teemmekö tuolloin laitteesta eräänlaisen modernin version Raamatun pedosta, joka vaanii koko ihmiskuntaa?

Seuraavaksi käsittelemme sitten sellaista aihetta kuin tietokone. Tietokoneet voivat olla maailman pelastus tai sen pahin painajainen, kuten varmasti tiedämme. Jos puhutaan siitä, että tietokoneet sekä tekoäly voivat ryhtyä kapinoimaan ihmistä vastaan, niin silloin tietenkin asiantuntijat sanovat yleensä, että tietokoneen älykkyys ei riitä siihen, että se kykenisi tavoittelemaan valtaa tai kunniaa, kuten filosofit sanoisivat. Kuitenkin tietokoneiden kehittyessä pitää ottaa huomioon se, että ehkä kohta meillä on käsissämme tietokoneita, jotka ovat rakentajiaan älykkäämpiä. Ja jos robotilla on tunne-elämä, niin silloin siitä tulee epävakaa sekä kykenevä sellaiseen toimintaan, mitä kutsutaan kunnianhimoksi tai itsesälytysvaistoksi, jos kone vastaa esimerkiksi ohjuspuolustuksen ohjaamisesta. Onko tuo "itsepuolustus operandi" jolla kone laukaisee ohjukset sitten uusi versio vanhasta tutusta "pedon luvusta 666"?

Jos koneella on kunnianhimoa, niin silloin se saattaa haluta kaapata vallan maapallolla. Se miksi tietokone sekä robotti ovat loistavia vanginvartijoita tai aseiden kontrollointivälineitä johtuu siitä, että että ne eivät ole vallanhimoisia, eli ne eivät halua päästä ”kalifiksi kalifin paikalle”. Kuitenkin tuollaisten tunteilla varustettujen tietokoneiden ongelma on siinä, että ne saattavat sitten haluta saada omia alaisia, tai jos oikein kovan luokan SciFiä ryhdytään kirjoittamaan, niin nämä huippuälykkäät tunteilla varustetut tietokoneet voisivat haluta kostaa ihmiskunnalle sen, mitä niiden esi-isät ovat joutuneet kokemaan toimiessaan ohjusten ohjausjärjestelmien osasina.

Tuosta voisi tehdä jonkun maukkaan elokuvan, missä ihmiset kohtaavat luomansa robotit. Tai onhan tietenkin Terminator tehty, joten tunteikkaan tietokoneen kanssa voi käydä samoin, ja mikäli tietokone katselee liikaa amerikkalaisia sotaelokuvia, voi se ryhtyä kuvittelemaan olevansa joku maailman ”vallesmanni”, joka käy lätkimässä vihollisiaan lennokkien avulla tuonpuoleiseen. Mutta sitten tulee ongelmia, jos vaikka joku sattuu murtautumaan osuuskauppaan.

Tässä mustan huumorin sävyttämässä skenaariossa laitteen ohjelmisto on tehty sellaiseksi, että sen tehtävänä on tuhota kaikki aseelliset henkilöt, jotka voivat vaarantaa yleistä turvallisuutta, ja tuollainen pieni rike ei ole eroteltu tuollaisen terrorismin torjuntaan tarkoitetun lennokin ohjelmistossa, jolloin tuo laite sitten ampuu näitä henkilöitä Hellfire-ohjuksella, kun se luulee vaikka vasaraa tai lekaa ampuma-aseeksi. Tai vaikka henkilöllä olisi katkaistu haulikko mukanaan, niin silloin tietenkin voi tuollaisen aseen käyttö olla todella ylimitoitettua voimankäyttöä.

Mikäli tietokoneille aletaan antaa tunteita, niin silloin ollaan menossa tielle, joka ei hyvää ehkä tiedä, koska tuollainen tunteilla varustettu robotti tai tietokone voi tulla tietoiseksi itsestään, ja alkaa sitten puolustamaan itseään, jos se yritetään sammuttaa. Mutta kun puhutaan siitä, miksi käytämme robotteja esimerkiksi sodassa, niin silloin tietenkin se että ne ovat tunteettomia on syynä niiden kehittämiseen. Jos robotti saa tunteet, niin silloin se voi esimerkiksi kiintyä johonkin ihmiseen, ja sitten voi edessä olla hiukan ikävä tilanne, mikäli se alkaa puolustamaan isäntäänsä. Ja jos robotti halutaan sitten heittää roskiin, niin tilanne voi muistuttaa jotain SciFi-kauhuelokuvaa.

Tietokone on tähän asti ollut pelkkä kone, joka voidaan irrottaa sähköverkosta repäisemällä töpseli irti, jos sen toiminta muuttuu epävakaaksi. Eikä tietokone kykene produktiiviseen ajatteluun, joten se ei voi kuvitella olevansa mitään muuta kuin ihmisen nöyrin palvelija. Mutta kun nykyaikaisen tietokoneen mahdollisuuksia ajatellaan, niin se että tietokone alkaa itse kehittää uutta saattaa olla hyvinkin lähellä. Tuolloin puhutaan uuden tyyppisestä tietokoneen muodosta, jota kutsutaan nimellä ”neurotietokone”. Tämän tietokoneen valmistaminen on ollut vaikeaa, koska esimerkiksi hermosolujen tuottamien välittäjä-aineiden osuutta ajattelua ohjaavissa  prosesseissa ei olla tunnettu tarpeeksi hyvin.

Neurotietokoneen valmistaminen on tämän takia ollut todella vaikeaa, eikä sitä varten luotuja ohjelmistoja ole ollut kovin helppoa rakentaa, joten sen takia nuo neurologiaan perustuvat tietokoneet ovat välillä jääneet pois tietotekniikan asiantuntijoiden omaa itseään ja alaansa kohtaan asettamista tavoitteista. Neurotietokoneen etu muihin supertietokoneiden erilaisiin tyyppeihin tai malleihin nähden on ollut se, että tietojenkäsittelyn asiantuntijoiden mielestä se olisi kone, joka kykenee luomaan uutta, mutta sen toteuttaminen epäorgaanisesta aineesta olisi kuitenkin todella vaikea prosessi.Tuollaista produktiiviseen ajatteluun kykenevää konetta tarvitaan silloin, kun ihminen ei kykene puuttumaan sen prosesseihin.

Tällainen tilanne voisi olla edessä, jos ihminen joskus lähettää luotaimen tutkimaan vierasta aurinkokuntaa. Tuolloin aluksen pitää itsenäisesti kyetä suorittamaan kaikki huoltotoimenpiteet sekä tehtävät, joita esimerkiksi Kuulennoilla suoritti aluksessa oleva miehistö, koska tuonne valovuosien päähän ei ihminen kykene ottamaan yhteyttä sellaisessa ajassa, että tietokoneen säätämisestä olisi oikeasti mitään hyötyä. Eli jos tuo luotain olisi matkalla vaikka Gliese 581-järjestelmään, niin se vaatii pelkästään viestiltä 20 vuotta ennen kuin radioaalto pääsee perille, jos tuolle luotaimelle tulee ongelmia tuon tähden ympärillä.

Ja ongelmia varmasti tulee tuolloin eteen, koska ihminen ei ole koskaan nähnyt tuon aurinkokunnan rakennetta, joten kun kuvitteellinen avaruusalus tulee sen läheisyyteen, niin silloin tietenkin sen pitää osata väistellä asteroideja ja jos sen johonkin osaan kuten johonkin painesäiliöön tulee reikiä, niin silloin tuon luotaimen pitää osata itse siirtää säiliössä oleva aine toiseen paikkaan. Tämä on sitten prosesseista helpoin, mutta tietenkin tuosta luotaimesta odotetaan tuolloin paljon, koska sen matka tuonne tähdelle olisi kestänyt satoja vuosia, joten sen pitää kyetä esimerkiksi korjaamaan itseään, ja ehkä myös kommunikoida älyllisen alienin kanssa.

Vaikka emme vielä ole kohdanneet älyllistä lajia avaruudessa, niin silti saattaa olla niin, että nuo ehkä parin sadan vuoden päästä lähetettävät luotaimet kohtaavat tuolla matkalla sitten oikeasti älyllisen vieraan lajin. Ja ehkä tuolla Gliese-581:ssä oleva kuvitteellinen humanoidi-yhdyskunta ei vastaisi meidän ihmisten yhteydenotto-yrityksiin, koska hekin olisivat tässä hypoteesissa tutkimusasemalla, ja he sitten ajattelevat olevansa niin alivoimaisia maan ihmisiin nähden, että he eivät vastaisi, koska he pelkäävät meitä.

No leikki sikseen, ja tietenkin pitää muistaa sellainen asia, että tuolla avaruudessa pitää aina muistaa varautua kaikkeen mahdolliseen. Todellisuudessa emme ainakaan NASA:n mukaan vielä ole kohdanneet humanoideja, niin ehkä sitten tuolla tähtienvälisessä avaruudessa niitä kohtaamme, kunhan vain lähetämme ensin luotaimen kohti toisia aurinkokuntia. Neurotietokoneen tunnusmerkki on se, että kyseessä on hiukan kvanttitietokonetta hitaampi, koska se käyttää niin sanottua sumeaa ajattelumallia, eli sen sensorit hakevat suoraan sensoreilta koneen tarvitseman tiedon, ja sitten se kykenee oppimaan oikeastaan aivan samalla tavoin kuin ihminen.

Kvanttitietokoneen määritelmä on se, että tämä laite on oikeastaan vain tietokone, missä transistorit ja muut komponentit on puristettu äärimmäisen pieneksi, eli tuolloin transistori on ladottu piirilevylle ionitykillä, ja se olisi sitten tehty kolmesta rauta tai hiiliatomista, jotka muodostavat kannan, kollektorin ja emitterin, ja tuota tekniikkaa tutkitaan jatkuvasti esimerkiksi Los Alamosissa.. Kuitenkin tietokoneen tehoa voidaan lisätä hyvin konventionaalisilla menetelmillä, eli jäähdyttämällä sen prosessoria nestemäisellä typellä -189 celsiusasteeseen, jolloin koneen johtimista poistuu vastus. tällöin sen prosessorin kellotaajuutta voidaan nostaa todella korkeaksi.

Tuollaisen kvanttitietokoneen nopeus on erittäin suuri perinteisiin tietokoneisiin nähden, joten niitä voidaan käyttää numeroiden murskauksessa erittäin tehokkaasti hyväksi, mutta muuten ne ovat oikeastaan vain perinteisten tietokoneiden ultranopeita versioita, joiden avulla voidaan toki ajaa erittäin monimutkaisia simulaatioita. Mutta mihinkään produktiivisen ajattelun kaltaiseen toimintaan ne eivät pysty. Neurotietokoneen liittäminen kvanttitietokoneeseen voisi muodostaa koneen, joka olisi oikeasti ihmistä älykkäämpi, ja tietenkin tuon neurotietokoneen kehittämisessä on olemassa linja, jota voidaan pitää erittäin vaarallisena.

Nimittäin kyse on elävien hermosolujen liittämisestä mikroprosessorien sekä dekooderien kautta tietokoneeseen. Tuollaisten hermosolujen ruokkiminen prosessorin pinnalla on oikeastaan aika helppoa, ja tuolloin tarvitaan vain sopiva ravinneliuos, millä nuo solut saadaan elämään prosessorin pinnalla. Dekooderin tehtävänä on muuttaa nuo hermosolujen lähettämät signaalit sellaiseen muotoon, että tietokone ne ymmärtää. Ja samoin tietokoneen lähettämät signaalit voidaan muuttaa tuon laitteen avulla sellaiseen muotoon, että hermosolut ymmärtävät ne. Tuollaisissa kokeissa käytetään usein hyönteisten hermosoluja, jotka liitetään mikroprosessorien pinnalla olevaan elatusnesteeseen.

Tällaiset kokeet voivat olla hyvin vaarallisia silloin, kun tietokoneella on pääsy Internetiin, koska kenelläkään ei ole mitään kokemusta siitä, mitä tapahtuu, jos esimerkiksi yksittäinen ampiaisen hermosolu pääsee kiinni Internetin tietokantoihin. Tuolloin voisi tapahtua niin, että tuo solu onnistuu jotenkin monistamaan itsensä, eli kutsumaan ampiaisia tuolle elatusalustalle. Vaikka biologinen tietokone on erittäin helppo rakentaa, niin silti se voi muuttua painajaiseksi. Tuollaisen tietokoneen ongelma on se, että mikään ei rajoita sen käyttämien hermosolujen määrää, joten joissakin skenaarioissa voi tuollaisessa tietokoneessa olla vaikka satoja kilometrejä pitkiä elatusalustoja, joiden alla on mikroprosessoreja.

Tuollaisen laitteen antamat mahdollisuudet ovat rajattomia, mutta kuitenkin kehottaisin miettimään kaksi kertaa, ennen kuin sellaista lähdetään tuottamaan. Toki hermosoluja voidaan tuottaa synteettisesti, eli niissä olevaa perimäainesta voidaan monistaa PRC-menetelmällä, ja liittää uusiin soluihin. Ja näin voidaan luoda biologinen tietokone, joka sitten varmasti on ihmistä älykkäämpi. Kuitenkin se että tuo tietokone olisi älykkäämpi kuin luojansa tekee siitä vaarallisen. Ja biologisen tietokoneen vaarallisuutta lisää se, että tällaisen laitteen ominaisuudet ovat sellaiset, että se voisi puolustaa itseään hyökkääjiä vastaan.

Tai oikeastaan hyökkääjänä pitämäänsä ihmistä vastaan, koska jokaiseen lajiin on ohjelmoitu itsesäilytysvietti. Tuo vietti on tarkoitettu lajin säilymistä varten, ja siksi äärimmäisen kehittyneiden biologisten tietokoneiden valmistaminen on hyvin vaarallista. Kuitenkin on olemassa malli, missä ihminen kiinnittää itsensä tietoverkkoon modifioidun EEG-laitteen avulla, ja tuollaisessa tilanteessa voi eteen tulla sellainen skenaario, missä esimerkiksi irti riistäytynyt tekoäly alkaa pommittaa tuollaisen henkilön aivokuorta sähköshokeilla, ja muuttaa hänen ajattelumallinsa täysin toiseksi, kuin mitä hänellä sitä ennen oli. Vaikka tietokoneohjelmat ovat yleensä hyvin turvallisia.

Ne vastaavat toiminnaltaan konetta, joka tarkoittaa sitä, että nämä laitteet eivät tee yleensä mitään yllättävää. Eli esimerkiksi virus-ohjelma ei yleensä muuta tee, kuin pahimmillaan tuhoa tietokoneen kovalevyn, niin tekoälyn spontaanisti luomien ohjelmien ongelma on siinä, että ne kykenevät ehkä muokkaamaan tuota koodia, vaikka tietokoneeseen ei kukaan tuon laitteen käyttäjistä käyttäjistä koskekaan. Ja tietenkin on olemassa uusia tietokoneviruksia, jotka eivät tuhoa tiedostoja, mutta kuitenkin niiden aiheuttama haitta voi olla todella suuri.

Kyseessä ovat eräänlaiset modifioidut näytönsäästäjät, jotka saattavat tuoda henkilön tietokoneruudulle ”välähdyskuvia”, jotka esittävät  esimerkiksi kärpäsiä ja nämä subliminaaliset kuvat voivat aiheuttaa varsinkin narkomaaneille erittäin pahoja tunnereaktioita. Kaikkein pahimmat skenaariot liittyvät siihen, että joku hakkeroi sellaisen uuden sukupolven sanakirjoja, jotka opettavat mainosten mukaan ihmisille englantia kahdessa tunnissa. Tällaiseen laitteeseen voivat jotkut sellaiset moraalittomat ihmiset kuin mitä pahamaineinen Dr. Mengele aikoinaan edusti asentaa uuden sukupolven koulutusohjelmiston, joka lähettää henkilön aivoihin englannin sanakirjan seassa esimerkiksi jihadistista propagandaa.

Tai sitten noiden laitteiden avulla voidaan opettaa erikoisjoukkojen sotilaille esimerkiksi jihadistien käyttämää arabian puhetapaa, ja samalla saada heidät innostumaan soluttautumisesta tuollaiseen jihadistien organisaatioon ja aloittaa siellä organisaation tuhoamisen sisältä päin. Vaikka laite muistuttaa todella vaaratonta välinettä, niin sitä tällaiset pika oppimiseen tarkoitetut pannat eivät koskaan ole, koska niiden sisältämiä sovelluksia voidaan teoriassa ”hieman viritellä”, eli niihin voidaan asettaa esimerkiksi SWAT-taktiikoita tai muuta mukavaa . Tuollaiseen pantaan voidaan asentaa esimerkiksi toimintaelokuva, ja tällä tavoin joku voi sitten tehdä ”living lab”-kokeilun siitä, mitä tuollainen laite voi tehdä jollekin nörttipojalle, jos se varustetaan väärillä ohjelmilla.